Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa on valmistauduttu näihin uhkiin, turpeen ja puun käyttö on saatu jo kannattamattomaksi kun verotus on tehty kivihiiltä suosivaksi.
Ilmiselvästi säästetään varantojamme tulevaisuutta varten 😉
Minä olen valmistautunut ajatukseen jos sais nykyaikaisen häkäpönttöauton niin voisin alkaa sillä liikkumaan. Harmi kun missään korkean teknologian maassa ei ole sarjatuotannossa laitteita. Vuosia täälläkin on verotuksellisesti voinut häkäpöntöllä ajaa ilmaiseksi ”innovaatioiden toivossa” mutta osaava kehittelytyö puuttuu. Yksi ”el kamina” on taidettu tällä vuosituhannella rakentaa ihan viimeisen päälle
Viittamatta sen enempää henkiön puoluetaustaan juttu autosta on tuossa
Sama asia esimerkiksi pienten strilling moottorien kanssa. okt kokoluokassa voitaisiin tehdä kotitarvesähkö pannuhuoneessa mutta halpa öljy ja sähkö pitävät edelleen huolen siitä ettei systeemit ole kilpailukykyisiä.
edit- typo korjattu
SE saa puuta tarpeeksi muualtakin puuta tarpeisiinsa ilman Länsi-Suomea, ei kait kyse muusta ole jos joltain alueelta puun osto lopetetaan?
Eikös yksikkötie perusteta juuri silloin kun yksi osakas sitä tahtoo ja panee asian vireille?
Olikos alkuperäisessä kirjoituksessa ehdotuksia tehdä kelirikkokelpoisia teitä kun maastulli ei tänne tule?
Aivan, kasvatuspalkkio huima, euron vuodessa koko kasvatusjakson. Hyvin palkitsee kapitaali kunnon kasvattajaa.
Lähetetty: 12 h, 34 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta
##############onko tuo euro vuodessa kuutiolle vai hehtaarille? Aloituksessa on siis 1630 kuutioa hehtaarille 48 vuodessa. Jostain syystä kertoivat 28 m3 vuoteen kasvun, ei 34 m3 vuoteen vaikka 1630/48= 33.958 eli pitäs päästä lukemaan koko juttu.
28 (34) m3 x 1 € x 48 vuotta = 1344€ tai 1630€
vai onko kyse eurosta vuoteen hehtaarille eli 48€ olisi tuon puun arvo?
Ihan noin mielenkiinnosta millaista laskukonetta käytät?
Glonass myös pystyy hyödyntämään EGNOS/VRS/RTK/DGNSS ja mitä niitä lie systeemejä kuten nyt rakennettava Galileo eli joka järjestelmään saadaan tarkkuutta lisää jos tarve niin vaatii. Galileon pitäisi olla tarkempi laskemaan kun GPS tai Glonass systeemien joten tulevaisuudessa noita lentäviä matkamittareita on taivas pullollaan kun Kiina vielä rakentaa omaa Compass satelliittiverkkoaan.
Maanmittari kertoi jostain tulevaisuuden visioista joissa ei rajapyykkejä enää olisi käytössäkään vaan pelkät koordinaatit riittäisi. Vielä nuo uusia merkkejä maahan tosin hakkaavat.
Jälkikasvulle rajapyykit on hyvä tehdä geokätköiksi 😉
Perus GPS on hyvä apuri mutta isännäksi siitä ei ole. Se tarvitsee jonkun tarkennussignaalin, esim EGNOS tai VRS korjaussignaalilla päästään reilusti alle metrin tarkkuuteen.
Toinen asia sitten onko koko pyykistä edes tarkkoja koordinaatteja olemassa? Meilläpäin wanhojen pyykkien tiedot jäivät Viipuriin -40 luvun alussa joten arkistot puuttuvat ja jos ei pyykkiä muuten löydy maanmittarin kun pyytää paikalle tekemään rajankäynnin ongelma hoituu.
Oliko rajalinja merkattu? Syksymmällä täälläkin oli tarinaa merkkausnauhojen värien merkityksestä ja yleisin väri on näkymätön…
Mikään näistä ei ole sinun vikasi kun naapurin puolelta on käyty hakkaamassa, kannot jo laskitkin, mittasitko halkaisijat samalla ennenkun katoavat lumien alle? Toisaalta löytyyhän ne keväällä taas. Silloin tälllön näitä rajaloukkauksia sattuu mutta on näistä ostajapuoli korvaukset maksanut mukisematta mitä itse olen kuullut, tekevälle sattuu 😉
Rajalinjojen suhteen on syytä käydä jälkipolville opettamassa pyykkien paikat, monta kertaa kun metsässä törmää maanomistajiin joilla ei ole hajuakaan missä rajat menevät, yleensä vanhaisäntä on pitänyt metsät hallussaan hautaan asti ja seuraavat ovat hankkineet leipänsä jostain aivan toisaalta, sitten eläkeiässä perivät metsät itselleen.
Meillä on työmaalla kyltissä numero MOTOOON, tosin jos kone seisoo pirssissä ei siihen kukaan ole vastamassa kun puhelin on kiinteästi koneessa.
1 vuoroa ajavat tulevat talvisin mielellään töihin kun päivä kunnolla valkenee, raivaamattomiin risukoihin kun ei päivänvalokaan kunnolla riitä saamaan aikaan kunnon näkyväisyyttä.
Ihmettelen ettei MO:ta kiinnosta ollenkaan miksi kohde on jätetty kesken…
Noita kaksoispesäkattilaa ilman varaajaa aamusta iltaan käryyttäviä on valitettavasti vieläkin ja uusiakin myydään edelleen täällä. Keskeisemmässä Euroopassa on direktiivit olleet jo 15 vuotta paljon tiukempia kattiloiden suhteen ja yllätys yllätys, siellä ei sunkaan puun käyttö ole vähentynyt vaan laitteiston kehittely on parantunut. Tais olla ens vuonna kun esim Saksassa kiristyy taas vaatimukset, joten suomalaisille se ei ole sunkaan tekniikan vientimarkkinoita…
Täällä ensimmäinen käänteispalokattila Jämä nature lanseerattiin markkinoille 20 vuotta muita perässä ja sekin oli liian ihmeellinen täkäläisille puunpolttajille…
Kiukaiden suhteen taitaa olla tiukimmat vaatimukset Suomessa, jopa puolet puun energiamäärästä pitäs saada talteen… Normikiukaassa ei olekaan palotilaa kaasuille saati toisioilmaakaan saada ohjattua palotapahtumaan kun parissa kiuasmallissa. Ne kun maksaa, joten tavallinen peltilaatikko sitten korvaa kunnon kiukaan Suomessa ja kevythormit jotka on luokiteltu 600c jatkuvaan käyttöön sulavat…
Mittailin vuodenvaihteessa mökillä varaavan takan savukaasujen lämpötiloja ja siitä saa yllättävän helposti piipunlämmittimen
Lisäämällä puita vähän kerrallaan 5 min välein kesti kaasut aika inhimillisinä ja suht koht tasaisina
Mutta kun puiden lisäysvälin kasvatti 15 minuuttiin alkoi heittoa olla jo reippaasti
Mittari kun kestää vain 300c ei ”normaali” kotimainen tapa onnistu jossa isketään pesä täyteen ja sytytetään. Siinä panoksen lämmön noustua yli 200c kaasuuntuu kerralla niin paljon tavaraa joka ei ehdi kunnolla palamaan mutta kuitenkin nostaa lämmöt niin korkealle että piippuun karkaa turhan paljon energiaa… Vähän ku kaatas moottorisahan kaasariin bensaa suoraan combikannusta…
EDIT – kiukaista ja peltilaatikoista juttua tuossa
hyvät lukemat, keskimäärin 28 m3 vuoteen 48 vuotiaassa metsässä. Pikkusen vielä etelämmäs ja 40 vuotias kuusikko on päätehakkuukypsää, toki jossain Australiassa kuusikko kaadetaan 30 vuotiaana.
Kuka on koko jutun lukenut niin millaista ja miten tihein välein tehtävää lannoitusta tuolla käytetään?
EDIT
siis
Läs hela reportaget i SKOGEN nr 12 2013!
