Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
…jatkuu
Miksi puu ei kelpaa energiaksi ilman tukia? Jatkokysymyksenä, miksi turpeen valmisteveroa nostettiin ja kivihiilen käyttö on tuplaantunut vuodessa… Joukkokäsittelykäpälät ja kuormainvaa’at on turhina, yhtään energiahakkuusavottaa en ole tänä syksynä/ talvena nähnyt kulkureittieni varrella, ainoat kerätyt energiat on hakkuutähteitä, pystyynkuivaneita kuusia, 3 vuotta lojuneita myrskypuita (eikä näitäkään aina kerätä, lukijoiden kuvissa sivulla 18 esimerkki syksyltä) ja kantoja, eli korjuun MWh hinta on huomattavasti edullisempi.
Sellainen mo joka puunsa haluaa myydä on tähänkin asti pitänyt metsänsä kunnossa, pohjoisessa tilanne on vielä hankalampi, Kemijärvi pisti pillit pussiin sellun osalta, Veitsiluodossa suljetaan PK 1 ja 190 000 tonnin poistuma paperintuotannossa rokottaa puun tarvetta 600 000 m3 vuoteen eikä sulkeminen puupulasta johdu edelleenkään vaan paperin ylituotannosta… Lapissa hakataan keskimäärin 4 milj m3 vuoteen joten 15% puumäärän pudotus kyseessä ja joka seitsemäs kutsetin hankintaketjun työpaikka samalla tarviaa uutta suuntaa toiminnalle Lapissa.
Minä en ole ymmärtänyt kemeratuettua risujenkorjuuta koskaan. Sen verran noita tulevaisuuden työntekijöitäkin on työmaalla ollut työharjoittelussa ettei heilläkään ole yhdelläkään ollut himoa mennä risumetsiin töihin (yleensä luokalta taitaa 2-3 jäädä metsäalalle muutenkin). Jos hakkuu ei ole kannattavaa ei silloin passaa hakata. Hyvin yksinkertaisesti tämän ongelma saa nykytaksoilla ratkaistua kun konetta ei aja metsään jossa poistuma on keskikooltaan alle 100 litraa.
Meikäläisen kulmalla on joka kylässä raittitien numero 6 varrella jonkinnäköinen sellutehdas eri firmoilta joten puulle luulisi löytyvän käyttöä, mutta tämäkin syksy ja talvi ollaan pyöritty rästiharvennuksilla joissa poistuma on pyörinyt 80-120 m3 hehtaarille ja ainakin 10 vuotta aikaisemmin olisi nämä kuviot voitu hakata kun vihreää ei enää löydy ku latvasta. Kuviot ovat näitä ”uusia” jotka eivät ole olleet ainakaan 30 vuoteen metsätalouden piirissä mutta raivattuja, joita on siis Suomen metsistä kolmannes… Jos meitä oikeasti alkaa puupula uhkaamaan niin käyttämätöntä reserviä kyllä löytyy, sen mitä metsäteitä on tullut liikuttua näkyy joka puolella kohteita joissa on oikeasti kirveelle töitä, puunostaja osaa hinnoitella ennakkoraivauksen kohteelle ennen hakkuita jos sitä ei ole tehty ja tarvetta on, MO sen maksaa puukauppatilistään.
jatkuu…
Soita sen alueen paikallisradioon ja kerro että jos jotain kiinnostaa niin saa hakea nuo polttopuiksi. Käyt näyttääs paikan niin joku kelkkailija ne sieltä korjaa talven aikana pois hyvällä tuurilla.
Metsänvartija,
keskustele otsikon aiheesta, nuo teesisi on kyllä jo kaikki lukeneet jokaisessa mahdollisessa viestiketjussa vaikkei ne aiheeseen mitenkään liittyisikään…
Toinen asia myös kiinnostaa jatkuvan kasvastuksen suhteen. Kun metsä taimettuu luonnollisesti niin miten tukossa ajourat ovat sitten seuraavan hakkuun alussa?
Joissain kun on mainittu ettei raivaussahaa tarvita JK metsissä.
Kuinka monen ikäisiä puita pitäs harsintametsässä olla? esimerkiksi 1/6 osa puustosta aina 10 vuoden välein syntynyttä?
Tavoiteltu runkoluku hehtaarille ja poistuma?
Taneli, joka vuosi järvien pohjiin kertyy lisää humusta ja nykyisinkin monia järvenlahtia Saimaallakin ruopataan umpeenkasvamisen estämiseksi. Pienemmistä järvistä täällä on mielenkiintoinen kokeilu meneillään jossa järvi yritetään pelastaa umpeenkasvulta.
. Se kuivatettiin, ruopattiin, laskettiin taas vettä täyteen ja viime kesän sitten niittivätkin osmankäämää minkä ehtivät
Kaikki järvet täällä ennemmin tai myöhemmn kasvavat umpeen ja soiksi jos niihin ei ihminen puutu.
Jessen vaimo on siis metsästäjä ja Jesse sen aikaa on kotona lattioita luuttuamassa kun emäntä istuu erätulilla, ei tuolle katkeruudelle oikein muuta syytä voi olla…
Miehille tuntuu jo pelkkä sinappivaippojen vaihto usein ylitsepääsemätön asia, saati sitten jos verta näkee…
Jos kuidulla on pinomitta niin silloin n.kolmimetriseksi ja jos kuormainvaakamittaus niin silloin voi ja kannattaakin tehdä n.viisimetriseksi suorinnalla.Jos siis ajovehkeet antaa mahdollisuuden.
Lähetetty: 9 h, 14 min sitten
Lähettäjä: Rane
#################kuidunkin pituusmitta kannattaa varmistaa, meillä SE hakkaa koivun 3 metriseksi (parempi kuorintatulos heidän mukaan), ja UPM hakkaa kuusikuidun 3 & 4,5 metriseksi -> menee hiomoon.