Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset
-
Taneli, toimiko Kaskinen, Kemijärvi tai Valkeakoski tappiolla?
Tuotahan selluntuottajat ovat vuosia yrittäneetkin, tuotantoa vähentämällä saada hintaa ylemmäs.
Jos minä olisin tuottaja ja saisin hintaa nostettua niin en lähtisi tuotantoa lisäämään, voitto% siinä kärsisi.
Tyvi edellä. Laita lekaan 3 metrinen varsi ja kokeile pihalla vetää sitä perässäs niin huomaat eron.
Painopiste kun on lähempänä konetta on meno paljon tasapainoisempaa.
Puu, etenkin sahateolisuuden hake tulee kuitenkin Venäjältä eikä Baltiasta joten lähempänä itärajaa sitä lyhyempi logistiikka. Kotkassa Sunilan sellutehdastakin ollaan oltu sulkemassa jo nelisen vuotta sitten mutta jatkaa toimintaa edelleen. Vierestä Kotkan tehdaan SE möi samoihin aikoihin.
Alueella satamatoiminta on muutenkin omaa luokkaansa Suomessa joten logistiikkaan mahtuu helposti pikkuisen sellutehtaan tuontanto lisäksi ME-PA kuljetuksiin.
EDIT
ja rahoituspuolella kävis kuten uudelle ydinvoimalallekin, pääoma tulee idästä…
Valkeakoski, Kemijärvi tai Kaskinen vois olla hyvä paikka uudelle sellutehtaalle, alueilta vois löytyä vielä osaavaa työvoimaa.
Ylilyöntejä tai ei, ostaja on laittanut ostoehtonsa ja katsoo saako tarpeeksi puuta ostettua. Jos saa niin tietää että näillä ehdoilla puu tulee edullisemmin tehtaalle. Jos alkaa puupula vaivata niin leikkaavat tuotantoa jota nyttenkin on liikaa…
http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/sota/motti1.htm
tuollanen linkki tuli vastaan
”MOTTITALKOOT
Sota-aikana vaivasi myös polttoainepula. Sähkön säästäminen oli kiristetty äärimmilleen eikä kivihiiltä tai koksia riittänyt kotitalouksien tarpeisiin. Talot oli lämmitettävä haloilla. Kansanhuoltoministeriön puu- ja polttoaineosasto toimeenpani ”halkokamppailun” vuonna 1942. Iskulauseena oli ”Motti mieheen – miljoona mottia talkootahdissa”. Jokaisen kaupunkilaisen piti tehdä motti tai useampikin halkoja hänelle osoitetussa paikassa. Mottitalkoita pidettiin viikonloppuisin ja niihin järjestettiin yhteiskuljetus kuorma-autolla.
Rautainen kirvesmerkki, jonka sai yhden kuution halkomotin teosta.
Mottitalkoista sai merkin suorituksistaan. Kuvan rautaisen, 3,5 senttimetrin pituisen kirvesmerkin sai osoituksena yhden motin eli kuution halkopinon suorituksesta. Neljästä motista sai hopeisen ansiomerkin, kuudestatoista motista kultaisen ja 48 motista suurkirvesmerkin. Motteja tehtiinkin kilpailuhengessä. Parhaat sahasivat ja hakkasivat lähes kaksikymmentä mottia halkoja kuudessa tunnissa.”EDIT
hakusanalla MOTTITALKOOT löytyy enemmänkin
esimerkiksi
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/mottitalkoot.htm
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/koko_kansa_talkoissa_34217.html#media=34218
tai
http://www2.6net.fi/alavus/perinnehuone/oksalaes.htm
”Sodan aikana pidettiin talkoita ja mottitalkoot olivat siinämäärin laajat, että määräys lähetettiin minun käsityksen mukaan jokaiseen talouteen ja paljonko taloudessa oli aikuisia, sen mukaan määrättiin hakattavaksi motti kaksi tai kolme halkoja.”
Lyhyttä on käytetty apumittana, on tuo jo metsäajon kannalta parempi jos tavara on 5 ku 2.7 metristä (mäk & kok), kuusen kanssa on vain 2 mittaa ku menee hiomoon, siinäkin 3 metrinen on apumitta et pääsee 1,5 metrin välein jakamaan.
Jos kuidusta tehtäs 3 metristä niin sitten latva on mitä on ku pelivara puuttuu.. 3 metrinen on 3 metristä eikä 2.5-3.5 metristä… Onneks ei enää tehdä 2 metristä tääl pohjolassa 😉
aikaisemminkin laitoin tän kuvan mutta kertaus on opintojen äiti. Vanhanmalliset pankot, 4+4 akselinen auto omapaino kaikkineen 25 tonnia, kuusikuitua kyydissä 43 tonnia, kuitu pituudeltaan 4,5 & 3 metristä, ois tuonne viel enemmän mahtunu mut tonnit tuli täyteen, mitä sit mahtuu ku pankkoja korotetaan 20 senttiä?
Voisinko saada järkevän selityksen, miksi KEMERA-tuista esim. energiapuusavotoissa pitäsi luopua. Jos vaikka verrataan tuulienergian tukia, niin sitä tuetaan tuotettua energiayksikköä kohden vähintään 10 kertaa enemmän, kuin metsäenergiaa.
Kun metsänomistajat ovat riittävän polleita poikia ja toitottavat, että kyllä me ilman tukia pärjätään, niin kyllä hallitusherrat pian kiittävät ja ottavat tuet pois sekä lisäävät vielä verotusta. Näin saadut rahat sitten panostetaan vaikka tuulivoimaan.
Tuulivoiman tuotantohan tehdään pääosin ulkomailta tuoduilla myllyillä. Metsäenergia pääosin kotimaisilla pannuilla ja työvoimalla. Ottakaa nyt järki käteen. Jos puun verotuksesta pieni osa palautetaan takaisin, niin ei siitä nyt kauheaa haloota pitäsi nostaa.
Lähetetty: 5 h, 6 min sitten
Lähettäjä: MaalaisSeppo
######################
tuulivoima on hyvä vertailukohta, miksi tuulivoimabusiness ja rahannpesu mahtavatkin liittyä yhteen? Tuulivoima on ihan ok kunhan pyörii omillaan.http://yle.fi/uutiset/europol_tuulivoimalat_kiinnostavat_italian_mafiaa/6719516
jatkumoa…
Jees H/porivalta, suosittelen vilpittömästi sinulle että ostat jonkun vanhan moton ja alat energiapuu urakoitsijaksi, voit palkata nuoria koulunsa päättäneitä poikasia töihin kun ei e-puu savotoilla mielestäsi tarvitse niin työn jäljestäkään välittää verrattuna arvopuu hakkuisiin (elä kerro kenellekään että se jäävä puu pitäs viel kasvaa vuosikymmeniä kun e-puu hakkuiden työnjälki on ollut toivotonta, toki ei surkeesta voi hyvää saadakaan…)
