Etusivu › Keskustelut › Pähkäilijä › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 907)
1 2 3 … 35 36 37 … 89 90 91
  • Pähkäilijä 14.3.2014, 08:05

    salilla 2-3 kertaa viikossa ja sauvakävelyä (lumisempina talvina myös hiihtoa). Hierojalla käyn pari kertaa kuussa ja muutenkin kun muistaa venyytellä säännöllisesti ei niin pahasti ole (kuula) jumissa 😉

    Pähkäilijä 4.3.2014, 21:39

    – Hirven lajityypillinen käytös on haasteellista. Laajan alueen hirvikanta voi vaikuttaa merkittävästi yhden ainoan omistajan metsään, Pitkänen vahvistaa.

    Suomen ja Euroopan komission väliset neuvottelut jatkuvat tiistaina 4.3. kun maa- ja metsätalousministeriöstä lähtee ryhmä neuvottelijoita Brysseliin. Sen jälkeen asia etenee valtion tukia pohtivan neuvottelukunnan käsiteltäväksi maaliskuun puolivälissä.”.

    Pähkäilijä 4.3.2014, 21:38

    Metsästäjät pelkäävät toimivan järjestelmän tuhoutuvan

    Rahat korvausten maksamiseen on kerätty hirvien kaatolupamaksuina metsästäjiltä. Metsästäjiä korvausjärjestelmän poistaminen ei ilahduta, vaikka se tietäisi ehkä kaatolupahintojen alenemista, sillä pelkona on, että välit metsästysmaiden omistajien kanssa olisi neuvoteltava kokonaan uusiksi.

    – Syntyisi ehkä voimakastakin keskustelua siitä, että maanomistajia kohdellaan vahingon kärsijöinä jollain tapaa epätasapuolisesti. Metsästäjät ovat jo kerenneet ajatella sitä, että onko tällä vaikutusta nykyisin ilmaisiin metsästysvuokrasopimuksiin. Tämä metsästysvuokrahintojen nousu on yksi mahdollisuus ja metsästykselle nykymuodossaan jollain tavoin myöskin uhka, Suomen Riistakeskuksen Etelä-Savon riistasuunnittelija Veli-Matti Pekkarinen arvelee.

    Ylitarkastaja Janne Pitkänen on Pekkarisen kanssa samoilla linjoilla. Hirvituhokorjausjärjestelmä on suomalaisessa hirvikannansäätelyssä keskeinen osa, Pitkänen sanoo.

    – Tämä on metsästyksen järjestäytymisen kannalta merkittävä työkalu. Jos kaikki metsänomistajat ja metsästäjät ryhtyvät kukin omilla alueillaan selvittämään millaisella systeemillä hirvikannanhoitoa tehdään, niin tilanne on helposti hyvin konfliktiherkkä. Nyt välissä on julkisen vallan tekemä korvausten määrän arviointi.

    Hirvikantaa ei voi harventaa kuoliaaksi

    Hirvituhoja on onnistuttu vähentämään tuntuvasti lähes kaikkialla Suomessa metsästyksen avulla viime vuosina. Tuhojen välttäminen kokonaan metsästyksellä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman hirven olemassaolon vaarantamista.

    – Vaikka hirviä olisi kolme, niin tuhoja luultavasti aiheutuisi. Hirvet hakeutuvat kymmenien kilometrien päästäkin yhteen samalla talvilaitumelle, Pekkarinen sanoo.

    Pähkäilijä 3.3.2014, 13:28

    Jos viittaat 20 % paremmalla kasvulla Arvometsän mainokseen, kyse on vain ja ainoastaan mielikuvamarkkinoinnista. Arvometsä ei väitä heidän menetelmäänsä 20% paremmaksi, vaan tuottavan mainoksessa olevien kuvien kohteissa 20% paremmin kuin jokin muu menetelmä.

    Lähetetty: 02.03.2014
    Lähettäjä: Gla
    ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

    En viitanannut tuohon vaan JK metsästä on kokoajan 20% pohjasta ajouria varten, jaksollisessa kasvatuksessa tätä ei ole ennen ensiharvennusta ja sen jälkeen tiheys on sitä luokkaa ettei urat häiritse metsän kasvua.

    Tähän yhtälöön vielä 20% parempi kasvu vähemmällä pinta-alalla tuntus menevän sinne valhe – emävalhe – tilasto kategorioihin.

    Pähkäilijä 1.3.2014, 19:00

    Sitä kun on hivenen yksinkertainen niin JK menetelmässä en ole vielä löytänyt sitä ideaa millä saadaan 20% parempi kasvu aikaan metsähehtaarille kun siellä pitää olla ajourat kuitenkin kokoajan ja kuinka paljon ajourien aukiraivaaminen sitten kustantaa?

    Jaksollisessa kasvatuksessa saadaan tuo ”ensimmäinen 40 vuotta” kasvatettua puuta koko metsäalalla ja sen jälkeen on puusto niin harvaa ensimmäisen harvennuksen jälkeen ettei ajourista koidu kasvatustappioita.

    Pähkäilijä 1.3.2014, 18:55

    Lue tarkemmiin ja pyri ymmärtämään lukemasi. Kirjoitin edellä:
    ”Sitä setelirahaa tulee tehtailijallekkin eniten kun voittoprosentti on kohtuullinen ja liikevaihto suuri.”

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Lähetetty: 05.02.2014
    Lähettäjä: Korpituvan Taneli
    ####################
    yritetään,

    mikä mahtaa olla kohtuullinen voittoprosentti sellutehtaalle? 15 on se normaali mikä yrityksen pitäs voittoa tuottaa.

    Otsikon aiheeseen liittyen, taitaa uuden sellutehtaan tulo lykkääntyä pahemman kerran hamaan tulevaisuuteen ku Södra ja UPM nostavat pikkusen kapasiteettiä.

    Pähkäilijä 1.3.2014, 15:11

    Suon käytössähän on ongelmana, sieltä lähtevä vesi. Sen vaikutus kyllä rajoittaa aika lailla soidenkäyttöä. Ja hyvä niin.

    Lähetetty: 26.01.2014
    Lähettäjä: Timppa
    ######################

    Luonnontilaisilta soilta on tuo vesistöihin lähtevä vesi aivan yhtä humuspitoista. Hyvinkin monella rehevöityvällä järvellä kannattais luonnontilaistenkin soiden valumapuroihin kaivaa saostusaltaat vaikka ovat miten kymppikohteita… Keväinen kiintoaineiden virta edes vähän vähenis.

    Pähkäilijä 28.2.2014, 19:26

    6 pyttynen Zetori ja kärri Patulla varustettu. Joskus jotain tavaraita on tullut sillä sinne tänne kuskattua ja muutaman tuulenkaadon sillä oon hakenu. Ajokalustoa jos olen tarvinnut niin työnantajalta oon ottanu ajokoneen käyttöön. Jotenkin kääntyvää penkki, tilava ohjaamo, kunnon suojaukset, runko-ohjaus ja hydrostaatti ovat nautintoja joita arvostaa ja antaa traktorin odotella vaikka ens talven lumitöitä.

    Kieltämättä siinä suhteessa on aika etuoikeutettu asema kun viikonlopuksi saa yleensä koneen käyttöön jos tarvetta on nimellistä korvausta vastaan.

    Pähkäilijä 16.2.2014, 20:48

    http://www.sampo-rosenlew.fi/fi/tuotteet/metsakoneet/harvesterit-/sr-1066-.html#2

    Ulottuvuus/Räckvidd/Reach 9,5-10,5 m

    mille se 3 metriä jää?

    Työpaino/Arbetsvikt/Weight at work 13000-16000 kg

    ei eroa tuossakaan muiden firmojen pikkumotoihin…

    EDIT

    Profin kääntösäde on 50 astetta

    Pähkäilijä 10.2.2014, 15:49

    Tuolla alussa linkitetytssä VTT:n testissä on myös yksi ilmankuivuri käytössä jossa tuota höyryä myös käytetään hyväksi. Litra vettä kun höyrystyy siihen tarvitaan 0.6 kWh energiaa. Jos tämä saadaan kondensoitua takas vedeksi ilman esilämmityksessä lämpenis esiälmmitetty ilma omalla ”LTO”:lla.

    Ongelmaksi tulee mitoitus, jos ilmaa ei liiku riittävästi alkaa puu lämpimässä ja kosteassa homehtua.

    Aurinkoklämmitys konttikuivuria testaililtiin myös tuolla

    http://www.metsakeskus.fi/fi_FI/c/document_library/get_file?uuid=981e9831-32b9-491e-b034-faca0f1fc469&groupId=10156

    hommassa logistiikka vaan ei toimi käsitäytöllä. Joku vaihtolavakisko systeemi jossa mälli kerrallaan kokonaisuudessaan sisälle tuohon pitäs taikoa.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 907)
1 2 3 … 35 36 37 … 89 90 91