Käyttäjän Pähkäilijä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 907)
  • Pähkäilijä
    Pähkäilijä

    Siis ihan oikeesti Harjavallassa tehdään pinot valtateiden varsille?

    On täällä vuosien varrella tullut selväksi että Harjavallassa kaikki kyllä tehdään toisin verrattuna muuhun Suomineitoon.

    ”Puutavaran varastoiminen tieltä kuormaamista varten on kiellettyä valta- ja kantateiden viereen tai vierialueelle.”

    http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Opas/Korjuun_suunnittelu_ja_toteutus_ver02.pdf

    sivu 29

    Pähkäilijä

    Rane,

    jos hankintapuulla pitäs teollisuutemme pyöriä niin kuinka monesta metsänomistajasta edes olisi hankintapuiden tekoon? Kun usein ei edes ennakkoraivaus onnistu niin hankintapinon teko tien varteen sentäs vaatisi hivenen enemmän…

    Kuinka paljon prosenteissa hankintapuuta vuodessa tulee kokonaispotista?

    EDIT

    ”Hankintakauppoina puuta ostettiin vuonna 2013 yhteensä 5 miljoonaa kuutiota ja niiden osuus laski edellisen vuoden 18 prosentista 15 prosenttiin. Noin kolme neljäsosaa hankintakauppojen ostoista oli kuitupuuta”

    http://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/tiedotteet/Puukauppa-kavi-keskimaaraista-vilkkaammin-vuonna-2013—puukustannukset-korkeat-1810.html

    Onnistuukos hankintapuukaupat ettei ostaja käy metsässä, myyjä ilmoittaa koordinaatit ja tehdasmitta?

    Pähkäilijä

    Eiköhän Suomessakin saa saman hinnan kuitupuusta jos pystyy sitä toimittamaan vaikka 1 000 m3 päivässä junavaunuun lastattuna vuoden jokaisena päivänä.

    Pähkäilijä

    Myyjällä ja ostajallakaan ei useinkaan ole käsitystä kuinka paljon varastotilaa tarvitaan kun yks kaks tuleekin 10-12 eri lajille pinontarvetta vaikka muuten kohde olisikin muuten ok.

    Pähkäilijä

    Kyllähän tässä syksyllä seurattiin Jees H-vallan energiapuukauppoja, kuvioista jäi hakkaamatta osa kehnon saannon takia, sitten ei oltu tietävinään syytä miksi se jäi kesken ja veikkailit että tulevat joskus hakkaamaan loppuun mutta teitkin sen moottorisahallla polttopuuksi.

    Olisikin mielenkiintoinen tilanne jos tulevat jatkamaan hakkuuta kuten kaupassa on sovittu mutta otettavaa ei ole senkään vertaa 🙂

    Kun koneella ei mennä alle 100 litraiseen metsään on tuotantokustannukset vielä aisoissa. Jos pienempien kohteiden korjuuta tahdotaan tehdä niin metsurit siirtelykaatoa tekemään, samalla raivaavatkin kuvion. Ei kait hommassa ole kun yksi pieni ongelma, kuka touhun maksaa…

    Pähkäilijä

    On täydellistä kaksinaismoralismia velvoittaa lain voimalla yksityistä metsänomistajia korjaamaan yli kymmenen motin tuulenkaatoja, jos heti rajanaapurina olevalla suojelualueella voi ola satoja, jopa tuhansia motteja puuta nurin kylvämässä tuhoa naapurimetsiin.

    Lähetetty: 3 h, 31 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa
    #############

    Asta myrskyn jälkeen seuraavana talvena tehtiin yhteen suurempaan saareen kaksikin jäätietä ja koneita tais olla parisenkymmentä siellä hääräämässä kovimpaan aikaan. Myrskypuita kaivettiin metrisen hangen alta, löytyi mitä löytyi, viisinumeroinen määrä motteja tuli muutamaan viikkoon, samaan saareen tosin jäi myös useampi hehtaari suojeltua myrskymetsää joten lopulle pystymetsälle annettin samalla kuolemantuomio, ihmetytti silloin ja ollu joskus ajatuksissa käydä katsomassa paikkoja uudestaankin mut ei ole venettä sillä järvellä.

    Siinä sitten näkis miten paljon jäi puita lumen alta löytymättä, olihan se mielenkiintoista kun muutama kaivikonekin oli laikuttamassa helmikuussa 🙂

    Pähkäilijä

    Sahat eivät paljon energiaa kuluta ja puolet sisään ajetusta puutavarasta päätyy polttoaineeksi.
    Lähetetty: 15 h, 25 min sitten
    Lähettäjä: Roisto Reipas
    #######################

    Täälläpäin suuremmilta sahoilta lähtee kolmannes hakkeena sellukattiloihin eikä polttoon, sahanpurukin menee nollahakkeena joihinkin laitoksiin.

    Tervas, ei kait kuutiokilometri vaan ihan pelkkä m3 🙂

    Timppa, suuremmissa laitosissa puun poltossa taidetaan päästä lähemmäs 95% hyötysuhdetta, dieselmoottorissa 50% paikkeille.

    Pähkäilijä

    Pari puolituttua maitotilallista löytyy tuttavapiiristä ja ymmärrän hyvin miksi kumpikin raivaa pellon avohakkuun jälkeen. Tälläisellä metsäisellä pientilallisten alueella ei ole pitemän päälle järkevää käydä hoitamassa hehtaaria siellä toista täällä jos on mahdollista saada peltokokonaisuudet suuremmiksi.

    Sama jos metsässäkin kuviot ois hehtaarin tai parin kokoisia ja ympäri pitäjää, menishän siinä aika siirtyessä paikasta toiseen mutta viivan alle ei montaa numeroa kertyisi.

    Pähkäilijä

    Ostaja maksaa puusta sen minimihinnan jolla tarvittavat puunsa saa ostettua, ihan sama systeemi toimii kaikessa kaupankäynnissä.

    Tokihan SAK vaatii puun myyntiä lisää ja kiiinteistöveroa metsään kuten toisessa säikeessä asiasta keskustellaan, mutta kuka ne puut ostaisi/ vastaanottaisi ei liene vielä selvinnyt.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 907)