Käyttäjän Otso Huitu kirjoittamat vastaukset
-
…jatkuu
Jos Anton kuvittelee, että minä ja Henttonen olemme jotenkin jämähtäneet asemakuoppiimme spesialistipetohypoteesia puolustamaan, niin pieleen menee. Väittäisin, että me olemme avarakatseisimmasta päästä maailman myyrätutkijoiden joukossa ja se näkyy myös siinä, minkälaisia tieteellisiä kirjoituksia me julkaisemme. On tietenkin sääli, jos ja kun kaikki eivät niitä osaa lukea tai tulkita.
Väittäisin samaan hengenvetoon, että me ollaan kyllä ihan helvetin hyvin perillä näistä sykliasioista. Siksi on itsestään selvästi turha käydä kiistämään, etteivätkö pienet näätäeläimet (lumikot ja kärpät) olisi aivan oleellisia suomalaisen myyräsyklin ylläpitämisessä. Ja kyllä, kettu syö myyriä – se ei liene kenellekään uutinen. Myyräsyklien suhteen kettu vaan on täysin epäolennainen. Minkistä puhumattakaan.
Jos ja kun Anton pitää spesialistipetohypoteesia (käytetään jälleen sanaa ”lumikko”, jos vaikka ”spesialistipeto” on vaikea lausua) huuhaana, niin mielelläni kuulisin vastahypoteesin.
Mikä parempaa, Anton voisi julkaista sen ihan oikeassa tieteellisessä sarjassa. Tai ihan missä vaan.
Otso Huitu
p.s. Kaikille tiedoksi: Toisin kuin Anton on uneksinut, Lapualla ei ole milloinkaan tehty koetta, missä kettu olisi laitettu saalistamaan myyriä aitauksissa. Vietin niissä aitauksissa neljä vuotta, joten uskon tietäväni tämän pikkaasen paremmin.
…jatkuu
Meidän pohjoinen boreaalinen ekosysteemimme mahdollistaa kaikkien em. oletusten täyttymisen. Lounaisinta Suomea lukuunottamatta eliöyhteisömme on myyriä syövien petojen silmin saalislajillisesti köyhä. Lumikoita ja kärppiä meillä kyllä on, sillä ne ovat erittäin tehokkaita myyränsyöjiä ja löytävät saalista kauan sen jälkeen kun muut pedot ovat kääntyneet toisten saalislajien puoleen (mikäli niitä on tarjolla). Kokeelliset tutkimukset osoittavat, että lumikot ovat romahtavan myyräkannan tärkein kuolleisuustekijä. Kokeet kertovat myös, että talviravinnon loppuminen on se tekijä, mikä myyräkannan kasvun pysäyttää, eivät suinkaan pedot.
Kaiken tämän myyrien syklisyyden aikana ns. yleispedot eli pedot, jotka syövät sitä mitä tarjolla on, syövät myyriä siinä suhteessa kuin mitä niitä vastaan tulee. Ero spesialistipetoihin on siinä, että heti kun myyräkannat laskevat saalistuskannattavuusrajan alle, yleispedot vaihtavat saalislajia. Muistakaamme taas, että meillä Suomessa ei ole runsaasti saalislajeja mihin myyristä vaihtaa. Lumikko ja kärppä puolestaan vetelevät kaikki myyrät maastosta viimeistä häntää myöten, koska eivät juuri osaa saalistaa muuta. Nämä rippeetkin ovat tietysti ketuilta pois.
Jos nyt vedetään yhteen. Ei ole olemassa ”lumikkohypoteesiä”, vaan spesialistipetohypoteesi. Kuten yllä käy selväksi, hypoteesi pitää lähtökohtaisesti sisällään paljon enemmän kuin vain lumikon! Siksi ei puhuta ”lumikkohypoteesistä”. Toisekseen, spesialistipetohypoteesi on monelta osaltaan aikansa elänyt. Tuoreemmat tulokset kertovat siitä, että syklien jatkuminen edellyttää koko petoyhteisön saalistusta, ei vain spesialistipetojen. Lisäksi kasvillisuuden, tautien ja säätilojen merkityksestä myyräsyklien muokkaajana saadaan jatkuvasti uutta tietoa.
jatkuu…
”Lumikkohypoteesi”, kuten on todettu, on Antonin ikioma lempikeksintö, mitä on keitelty kasaan oikeista ja mielikuvituselementeistä. Tosi ja taru sekoittuvat yllättävän hyvin keskenään, kuten tiedämme.
”Lumikkohypoteesi” lienee sukua spesialistipetohypoteesille. Tämän mukaan myyräsyklejä saavat yhdessä aikaan 1) myyriin erikoistuneiden ja niistä riippuvaisten petojen saalistus ja 2) joku muu tekijä, minkä ansiosta myyräkantojen kasvu hidastuu tai pysähtyy. Hypoteesin mukaan myyräkannat lähtevät pohjalta kasvuun kun saalistuspaine on riittävän alhainen. Kasvu jatkuu parin (Lapissa kolmen) vuoden ajan, kunnes saavutetaan huipputiheydet, yleensä loppuvuodesta. Kasvu ei voi jatkua enää talven yli, koska rajalliset ravintoresurssit eivät elätä tiheää myyräkantaa (muun sapuska puutteessa myyrät syövät taimetkin). Niinpä alkaa romahdus.
Romahdusta vauhdittaa petokanta, joka on vahvistunut myyrien kasvua viiveellisesti seuraten parin vuoden ajan. Vankka myyräkanta elättää petoja jopa reilun vuoden ajan. Tästä johtuu se, että myyräkanta yleensä laskee huipputalvea seuraavan kesänkin yli. Kun myyräkannat ovat painuneet riittävän alas, myös pedot nälkiintyvät ja/tai lentävät pois. Ja kun pedot poistuvat kuvasta, myyräkannat pääsevät jälleen nousemaan.
Spesialistipetohypoteesiin liittyy tiettyjä oletuksia:
1) Eliöyhteisö ei saa olla liian tuottava. Se ei toisin sanoen voi elättää runsaasti muuta, myyrille vaihtoehtoista, saalista.
2) Eliöyhteisössä pitää olla myyristä täysin riippuvaisia paikallisia petoja. Näitä ovat Fennoskandiassa ennen kaikkea lumikko ja osin kärppä.
3) Spesialistipetojen saalistusvaikutuksen myyräkantaan tulee olla viiveellisesti myyrien tiheydestä riippuvaista.
4) Koska mikään petolaji ei pysty lisääntymään niin tehokkaasti kuin myyrät, pitää olla joku tekijä, mikä hidastaa myyräkannan kasvun niin, että pedot ”saavat myyrät kiinni”.jatkuu…
Jälleen erinomainen ja konkreettinen esimerkki siitä, miten totuutta muunnellaan. Antonin ”siteeraama” teksti löytyy, osittain, Paavo Hellstedtin väitöskirjasta, mikä löytyy googlehaulla. Alkuperäinen googlesta vastaan tullut teksti kuuluu näin:
[KIRJA] Behaviour, dynamics and ecological impact of small mustelids
P Hellstedt – 2005 – ethesis.helsinki.fi
… The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), or increased predation by avian predators due to reduced snow cover may have decreased vole abundances and stabilized dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001). …Ihan pari pikku virheellistä detaljia siis Antonin ”lainauksessa”: 1) ko. teksti ei ole Hörnfeldtin kynästä (hän tosiaan julkaisi 1990 vain helmipöllöjuttuja) vaan Hellstedtin, 2) petolinnut jäivät selityksenä pois, 3) ”MAY have decreased” ei suinkaan ole sama kuin ”HAVE decreased”.
Antonilla oli siis joidenkin lukijoiden mielestä hyvä ja asiallinen keskustelun avaus. Vaan ei ollut. Se vähän mitä olen tätä palstaa seurannut, niin Anton ei ole vieläkään tehnyt hyvää keskustelun avausta.
Mitä taas viimeaikaiseen nimeni esille nostamiseen tulee, niin kommentoin. Yleispetojen määrä ei todellakaan vaikuta myyrien aallonpohjan syvyyteen mitenkään, vaan ainoastaan huippujen korkeuteen. Jos yleispetoja on paljon, ne leikkaavat myyrien huipputiheyksiä. Suuresti? Ei. Tätä Ilkka Hanski kuitenkin tarkoitti amplitudin eli vaihteluvälin pienenemisellä.
Mutta kun yleispetoja ei vaan missään päin Suomea (ehkä lounaisin Suomi poislukien) ole niin paljon, että ne pystyisivät pitämään myyräkannat kurissa. Ja metsästyksen lopettaminenko pompauttaisi kettukannat kattoon..? Tässä yksi mielipide: http://www.nature.com/news/2002/020905/full/news020902-4.html
Niin ja tätä saatetaan tarvita: https://translate.google.fi/?hl=fi&tab=wT
Otso Huitu