Käyttäjän ostaamyy kirjoittamat vastaukset
-
Rahtityyppi Rikkipitoisuus
1,0 % 0,5 % 0,1 %
Kontti 4–13 % 8–18 % 44–51 %
Paperirulla 3–10 % 6–14 % 35–40 %
Rekka-auto 3–10 % 6–14 % 35–41 %
Henkilöauto 3–10 % 6–14 % 35–41 %
Öljy 3–8 % 5–11 % 28–32 %
Rahtitonni irtolastialuksilla 4–11 % 7–15 % 39–44 %
Puutavara 3–10 % 6–14 % 35–40 %
Teräsvalmisteet 3–10 % 6–14 % 35–40 %Rahtikulu on kertautuva kulu ja noissa luvuissa on vain rahtikustannusten nousu yksittäisten tuotteiden kuskaamisen osalta.
Paperirullan tekemiseen tarvitaan tuontiraaka-aineita, rekkaautoja , henkilöautoja ja ne puolestaan öljyä niin että todellinen kustannus on myrkkyä suomen vientiteollisuudelle.
Globaalisti porskutellaan 0,5 % rikkipitoisuudella ja Suomi kuulu seca alueeseen ja siellä sallitaan 0,1%. Tänne itämeren kolkkaan on euroopan mittakaavassa pisin matka ja kulut alkaa tuntua.
0,5 tulee muille pakolliseksi vasta vuonna 20 tai 25: Arvatkaa mitä vuosilukua Kiina kannattaa ?
http://www.marinetraffic.com/ais/
Tuolta voi katella missä rikkidirektiiviä pitäisi soveltaa ensin.
Vatin kirjoitukset kuuluu samaan kastiin johtajansa kanssa.Asiassa annetaan aivan turha kilpailuetu kaukoidälle.
Merikuljetusten rahdit nousee 50 – 100 % . Onko enää olemassa suomalais omisteista kauppalaivastoa?
Suuret varustamot painaa sinne missä saa ajella ilman rikkirajoitusta. Talvimerenkulku tuo omat haasteensa.Suomi on saari. Tavaroiden kuljetukset Suomeen tapahtuu 80 prosenttisesti meritse.
Rikkidirektiivi astuu voimaan syvimmän laman aikaan ja sillä on tuhoisat vaikutukset Suomen vientiteollisuuteen. Vähäinenkin tuotanto siirtyy Kiinaan.
Rahtikustannukset suomenniemelle nousevat niin suuriksi ettei Suomessa pystytä kilpailemaan muun maailman kanssa.Tuommoiset säädökset pitäisi ottaa käyttöön koko pallolla yhtä aikaa . Nythän Kiinan pojat porskuttaaa pitkälle 20-lukaa.
Suurimmat materialivirrat kulkevat Kiinan kautta. Öljy, malmit ja kiinan teollisuustuotteet.IMO – International Maritime Organization
Kansainvälinen merenkulkujärjestö, International Maritime Organization (IMO) on YK:n alainen erikoisjärjestö, joka käsittelee teknisiä merenkulkukysymyksiä. Järjestön päämaja sijaitsee Lontoossa.
IMO:n käsiteltäviin asioihin kuuluvat ennen kaikkea meriturvallisuuskysymykset, merten saastumisen ehkäiseminen, merenkulun oikeudelliset kysymykset ja teknisen avun antaminen kehitysmaille merenkulkusektorilla. Järjestö aloitti toimintansa vuonna 1958 ja siihen kuuluu tällä hetkellä 164 valtiota.
IMO:n yleiskokous kokoontuu joka toinen vuosi. Lisäksi järjestössä on neuvosto sekä kaksi teknistä pääkomiteaa, jotka ovat meriturvallisuuskomitea ja meriympäristön suojelukomitea. Keskeisiä komiteoita ovat myös juridisia kysymyksiä tarkasteleva juridinen komitea ja teknisen yhteistyön komitea. Näiden komiteoiden lisäksi järjestössä on lukuisa määrä teknisiä alakomiteoita, jotka valmistelevat erilaisia teknisiä kysymyksiä ensisijaisesti meriturvallisuuskomiteassa tapahtuvaa jatkokäsittelyä varten.
Rikkidirektiiviasiassa ei ole tarvetta syytellä Suomen vihreitä asia on päätetty ihan muualla.
Merenkulun rikkipäästötIMO päätös vuodelta 2008
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi vuonna 2008 uudet rajoitukset alusliikenteen rikkidioksidipäästöille MARPOL -yleissopimuksen uudistetun ilmansuojeluliitteen (Annex VI) yhteydessä. Rajoitukset ovat globaalia liikennettä tiukemmat rikkipäästöjen erityisalueilla (SECA, sulphur emission control area). Pohjois-Euroopassa Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali muodostavat SECA-alueen. MARPOL -yleissopimuksen uudistettu ilmansuojeluliite tuli kansainvälisesti voimaan 1.7.2010, jolloin SECA-alueella polttoaineen enimmäisrikkipitoisuus tippui 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin. Vuonna 2015 raja tippuu 0,1 prosenttiin. Alhaista rikkirajaa perustellaan terveydelle haitallisten pienhiukkasten määrän vähentämisellä. Huomioitavaa on, että asiaa valmisteltiin ennen maailmantalouden lamaa ja raakaöljyn hintojen voimakasta nousua.Globaalilla tasolla siirrytään laivapolttoaineen osalta 0,5 prosentin rikkipitoisuuden aikaisintaan vuonna 2020. Voimaantuloa voidaan siirtää IMO:n päätöksellä vuoteen 2025, jos siihen on perusteita vuoteen 2018 mennessä tehtävän polttoaineen saatavuustarkastelun perusteella.
Autojen seuranta toteutettaisiin todennäköisimmin satelliittipohjaisella järjestelmällä. Ensimmäiset tiemaksuja koskevat pilottihankkeet on tarkoitus käynnistää jo ensi vuoden alussa. Seurantajärjestelmää testataan aluksi 20 000 ajoneuvon kokoisella otannalla.
Tuossa ei SAAT… enää järki paljoa päässä pakota.
Vero peritään jo polttoaineen hinnassa ääliöt !!!
Polttoainevero kohdentuu varmasti oikein mitään lisäteknologioita ei tarvita.Riittää kun Suomessa tunnustetaan se tosiasia että maamme on pitkien etäisyyksien maa. Keksityillä veroluonteisilla maksuilla EI saa nostaa kotimaan kustannustasoa.
Tukki josta tehdään rakennepuuta varastoi rakennuksena hiiltä.
sellun tuottaminen on puun polttamista eri muodoissaan joko mustana lipeänä tai paperina.Puun poltto on neutraallia hiilipäästöjen suhteen jos hakkuun jälkeen turvataan uuden metsän synty.
Olen sata prosenttisesti samaa mieltä suorittavan portaan kanssa.
Näitä kommentteja on ilo lukea kun ne tulee suoraan käytännöstä.Tuon pelin lopputulos tulee olemaaan taas miljardiluokan tappio SE:lle. Kiinalaiset vaan opettelevat metsätalous systeemiä ja kun homma on hanskassa SE saa lähteä.
Arvoitukseksi jää miten tuo vaikuttaa kotimaassa puun hintaan ???
Vanhemmat pyykit voivat omien rajallisten kokemuksien perusteella olla hieman eri kohdassa (absoluuttisen oikeassa tai väärässä) kuin navigaattori osoittaa.
Nämä paikat on siis haettu Maanmittauslaitoksen tietokannasta virallisesti saatujen pyykkikoordinaattien mukaan. Liekö jossain oikeampaa tietoa siitä, missä pyykit virallisesti ovat ?
…Pyykeillä on tarkkuusluokka. Vanhoilla rajapyykeillä yleensä 10 metriä.
Absoluuttisen oikea paikka pyykillä on se mihin maanmittaaja on sen toimituksessa asettanut. Koordinaatiston mukainen paikka voi heittää.
Nykyisten pyykkien tarkkuus on 1 – 2 cm
ja hyvä tavallisen kulutajan gps tarkkuus 1- 2 metriä, mikä edellyttää hyvää satelliitttiyhteyttä ja avomaastoa. Käytännössä 5 – 15 metriä.