Käyttäjän Orfeus kirjoittamat vastaukset
-
”Samalla logiikalla saisi kuunnella vapaasti puheluitasi ja tutkia sähköpostisi.” -Salakuuntelun ja kirjesalaisuuden valvomisessa on kyllä kyse aivan eri logiikasta kuin metsästyssäädösten valvonnassa! Anteeksi nyt vaan.
!”Rikosilmoituksenkin voi tehdä nimettömänä, ei ne kaikki varmaan lennä suoraan ö mappiin?” -Pitää paikkansa ja poliisin tulee lain mukaan tutkia ne. Pienimmät rikokset ohjataan useimmiten sovitteluun, muut tutkitaan ja lähetetään tarvittaessa syyttäjälle syyteharkintaan.
Jos maita vuokraavan metsästysseuran ansaintalogiikka alkaa olla kovin korkeat jäsen- ja liittymismaksut, vuokranantajien kannattaa valpastua: kysehän on siitä, että seuraa pyrkii silloin keräämään varoja toisten kustannuksella. Silloin pitää miettiä uudelleen myös vuokra.
Metsästysseuroihin pitäisi päästä niin, että jäseniä tulee siinä määrin, että seurat pystyvät hoitamaan myös esimerkiksi virka-aputehtävät mukisematta. Usein valitetaan, että puuhaa on liikaakin, mutta kun otetaan puheeksi, että ottakaa uusia jäseniä, kun niitä on tulossa, puheet hiljenevät.
”Sen sijaan ensi syksystä lähtien poliisi ja erätarkastaja saa ilman erityistä etsintälupaa tonkia metsästäjän auton ja repun. Lisäksi metsästäjien satelliittipaikantimien paikkatieto on julkista tietoa.” -Toki on niinkin, että jos metsästäjällä on puhtaat jauhot pussissa, lain edellyttämissä tarkastuksissa ei pitäisi olla mitään pelättävää.
Joku suositteli joskus jääkiekkomailaa heinän torjuntaan.
Eilisessä 20.9. A-studiossa ministerit koettivat todistaa, ettei eläkeläisten verotus nouse – nouseehan se: ns. raippaveron piiriin tulee yhä enemmän eläkeläisiä, kun sen alaraja, n. 3916 € kuukaudessa ylittyy vuosi vuodelta useammalla, koska taitettukin indeksi – vaikka huono onkin – tuottaa vuosittain korotuksia. Tuolla työeläkkeellä on nautittu suunnilleen 6200 €:n kuukausipalkkaa, joka on aivan toista kuin 12 500 €, joka on työssäkäyvien korotettu solidaarisuusveron alaraja tulee nyt olemaan. Eläkeläiset siis maksavat ensiksikin hiukan korkeampaa eläkettä, sitten vielä em. rajasta raippaveroa. Ilman edellä mainittujakin veroja työeläkkeet, vaikka aluksi lämmittävät, laskevat palkkoihin verrattuna niin, että siellä 80-90 -vuotiaina köyhyys yleistyy. Järkevämpää olisi ollut korottaa oikeassa suhteessa raippaverorajaa ja laskea solidaarisuusverorajaa. Tämän olisi saanut valtion menoja lainkaan lisäämättä tältä kohdin. Sekä Purra, että varsinkin yllättäen Essayah osoittautuvat sumutuksen mestariksi! Eläkeläisjärjestöt taitavat nukkua tällä kertaa – aiemmin siitä suunnastakin on kuulunut kommentteja tähän.
Lyhyt on kansan poliittinen muisti kuten Puukillakin Marinin suhteen!
Rane, viestisi on mielenkiintoinen: Stubb on ylennetty korpraaliksi 40-vuotiaana. Siihenhän riittää, että on käynyt vaikka päivänkin kertausharjoituksessa. Kansanedustajilla käytetään mm. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi, josta kertausharjoitusvuorokausia tulee jo noin kuukauden verran – ei ole katsottu Stubbia katsottu vielä alikersantin arvoiseksi, koska se olisi ylin sotilasarvo, jonka miehistö voi ilman johtajakoulutuksia saada!
Johtajakoulutus edustaa varusmiesikäluokassa valikoitumista esim. p-arvon ja erityisesti kirjallisissa kokeissa osoitetun menestyksen perusteella. Aliupseereiksi ikäluokasta koulutetaan reserviin vajaa 30 % ja upseereiksi 7-8 %. Muuten varusmiesjohtajakoulutuksen merkitystä siviilissä ei pidä liioitella.
Täytyy olla Jätkän kanssa aivan samaa mieltä: nyt luultavasti valitaan puolustusvoimien ylipäällikköä joko sivarista tai korpraalista. Korpraali toki 90 vuotta sitten sai ihmeitä aikaan eteläisessä naapurissa. Stubillakin on tuo ”die Wille zur Macht” voimakas ja politiikka on välikappale sen toteuttajana.
Marin veti johtopäätökset jatkuvasta vastustuksesta ja antoi koko politiikkasopan olla. On tehty julkilausumia syrjinnän vastustamisesta, mutta Marin sai ikänsä, sukupuolensa ja kauniin ulkonäkönsä arvostelua kotimaassa enemmän kuin useimmat pääministerimme. Lehtien, erityisesti iltapäivälehtien Hoopo-Haapalatkin panivat parastaan.
GLA on varmasti hirvikuvion halkaisijan suhteen oikeassa – luotin vain aiempaan kirjoittajan tietoon palstalla. Tämä tarkoittaa ymmärtääkseni, että ilkkarilla pitäisi osua mökillä kymmenestä metristä 3,6 cm:n halkaisijan alueeseen ja olohuoneen nurkasta toiseen viidestä metristä 1,5 cm:n alueeseen. Tämä ei tuelta noilla matkoilla ole vaikeaa – joskus kokeessa radalla kävi niin, että luoti meni 75 metristä samasta reiästä toisen kerran, mikä aiheutti pientä tutkimista valvojien keskuudessa.
Vertailun vuoksi teeren tappava alue on ehkä n. 8 cm, johon paraatimatka voisi olla tuo 150 metriä. Se tarkoittaa harjoittelussa 0,53 cm:n aluetta 10 metrissä ja o,27 cm:n aluetta viidestä metristä. 150 metristä ja pidempääkin lintuja syksyisin pudotellaan.
Jos hakee esim. 308 kaliiperiseen tai esim. 6,5 Greedmoorin luodikkoon hankintalupaa, viranomainen kyllä joutuu hyväksymään myös teeren ja metson metsästyksen lupaperusteeksi. Hakuperusteissa ja säilytyksessä voi myös viitata asianomaisiin lainkohtiin, johon viranomaisen on tyytyminen. Näin käytäntö on myös täällä eräässä Suomen hankalimmassa lupalaitoksessa, jossa poliisimestarin mukaan ”noudatetaan lakia, kun sitä muualla rikotaan”. Kaliiperit sopivat yleisesti sekä metsäkanalinnustukseen, että sorkkaeläimiin. En ole huomannut, että lupaviranomainen tarkistaa itse ilmoitettua maanomistusta.
GLA on oikeassa siinä, että ellei oma manttaali riitä, metsästysyhdistykseen liitytään peuran ja hirven metsästyksessä – kauriita ja pienriistaa voi metsästää muutenkin. Nuo mainitut kaatolaukauksen jälkitoimet ovat kyllä sitä luokkaa, että jo kauriinkin perkaamisessa lämpimällä säällä kaadon jälkeen iltamyöhään hirvikärpästen kanssa ovat eräänlaista punnertamista asvalttipään metsästäjälle.
Kyllä se Terijoen hallitus sentään oli vielä huonompi!
Kun vaikka 308:n kaliiperin Sakon AII:een kiinnittää esim. 3-12×56-kiikarin, joka painaa jalkoineen yhteensä n. 700 g, kyseinen, Suomen yleisin hirvipanos ei ilman vaimentimiakaan potkaise juuri mitään, vaikka itse ase onkin kevyt. Paikallaan olevaan maaliin ampuminen kokeissa on hyvin perusteltua, sillä esim. kauriiden ja peurojen ammunta usein on juuri kyttäämistä ja paikalleen ampumista. Ja helppoa kyttäämistä ainakin osumisen suhteen.
Ilmakiväärillä saa hyvin harjoiteltua – niin sisällä kuin vaikka mökillä aina tilaisuuden tullen – esim. oikean laukaisun, mikä on oleellista tuliaseellakin. Jousimäntäperiaatteella toimivia ilmakkoja saa melko edullisestikin ja esim. Diana 54:ssa rekyylikin on liikkuvan koneiston avulla eliminoitu, samoin halvemmassa espanjalaisessa ilmakossa jonka merkkiä en nyt juuri muista.
Kymmenen metrin matkalla hirven osumakuvio em. logiikalla olisi 7 cm halkaisijaltaan ja viidestä metristä – olohuoneesta makuuhuoneen kirjahyllyyn – 3,5 cm. Tuohon osuminen ei toki ole vaikeaa ja jos henkilö on PV:n I -luokan ampumamerkin haltija, helppo juttu. Lieneekö nykyäänkin sen merkin saannin edellytys 85 pistettä kymmenellä laukauksella avotähtäimillä 150 metristä syöksyjäkuvioon, jossa 8:n halkaisija on jotain 15-20 cm? Itse ammuin sen joskus Ukko-Pekalla kääntyviin tauluihin Hämeenlinnan Hätilässä.
Metsästys riittää pitkän aseen hankitaperusteeksi helposti, ja metsästyksen ilmoittamiseen riittää lupavirkailijalle oma ilmoitus. Jossain viranomaisissa saatetaan kysyä todistusta harrastuksesta, mutta metsästäähän saa seuroihin kuulumattakin siellä, missä on metsästysoikeus ja jos metsästyskortti on hallussa.