Käyttäjän Orfeus kirjoittamat vastaukset
-
Olen käyttänyt raivaveustä, jolla kstkeaa myös pieni vesakko. Entiselle pellolleni kasvaa paikoittaiñ tiheään 1,5-metristä horsmaa, jonka katkaisussa voisi pensasleikkurikin olla hyvä eikä tarvitsisi kumarrella. Kiitos Rane vinkistä. Akkujen kesto hiukan silloin säätelee käyttöä.
Kuinkahan Keski-Euroopassa yleinen pyökki menestyisi täällä Suomessa tulevaisuudessa?
Sain vajaa 20 v sitten Metsänjalostussäätiöltä maksutta tammen taimia istutettavaksi 71 km Tampereelta pohjoiseen ja nyt niistä on kasvanut 5-6 -metrisiä puita – osa toki kuoli jo heti alkuunsa.
Olen myös kuullut, että Iisalmessakin tammet ovat kasvaneet. Minä sain Metsänjalostussäätiöltä kokeilumielessä istutettavaksi 70 km Tampereelta pohjoiseen joitain kymmeniä tammen taimia keväällä 1998 sillä puheella, että antaisin joskus väliaikatietoja niiden viihtymisestä. Niistä ehkä kolmannes kuoli mm. puutteelliseen heinäykseen ja osa kylmyyteen, mutta jäljellä olevista on kehkeytynyt n. 3 – 6 -metrisiä puita. Niiden terhoista on joitain uusiakin tammia tullut. Turussahan tammi on hyvin yleinen ja kaupungin metsänhoitaja antoi sellaisen neuvon, että tammia kannattaa istuttaa kuusien joukkoon niin, että kaksi kuusta tulee aina väliin. Myöhemmin sitten kuuset poistetaan väleistä.
Nyt pitää rouva Jalkaselle antaa täydet kiitokset vinkistä, jota täällä tammivyöhykkeellä kaivataan. Olisi vielä mukava tietää, kuinka pohjoisessa etelä- ja lounaisrannikon pohjoispuolella näitä tammmia kannattaisi viljellä.
MaalaisSepolta 31.7.2024 klo 11.23 järkevä mielipide johon voi hyvin yhtyä. Hyvä Seppo!
Muuten näillä palstoilla käydään osittain melko epäasiallisesti keskustelua ja vänkäämistä. Olen ymmärtänyt, että mukana on muitakin kuin vain ”kokemusasiantuntijoita”. Onko tosiaan niin, että anonyymi mahdollisuus suoltaa mitä ensimmäisenä mieleen tulee loihtii asiattomuutta siinä määrin, ettei osittain vessanseinäkirjoittelun tyyppiseen ajatustenvaihtoon oikein viitsi osallistua. Löytyy kyllä nettiverkostoja, joissa osataan keskustella asiallisestikin.
Kyllästyin ainaiseen viilaamiseen ja vaihdoin kovapalaterään – jopa lähti puu katkeamaan eikä tarvitse jatkuvasti viilailla. Minullakin oli viilauksen kanssa em. ongelmia. Minulla on useampia kovapalateriä. Kun ne lopulta kukin viikkojen täyspäiväisen sahaamisen jälkeen tylstyvät, vien ne välillä nipussa teroittajalle.
Istutuin noin hehtaarin jalostettuja 1-vuotisia MG:n koivuntaimia 5 v sitten ja ne ovat kasvaneet metritolkulla. Jotkut ovat tehneet tyvestä haaran: voikohan haaran, joka on muutaman sentin pakuinen tuore, käydä vain raivaussaksilla leikkaamassa pois niin, ettei itse pääpuu vioitu?
<span class=”bbp-author-name”>Jovainille </span><span class=”comment__time bbp-reply-post-date”>11.4.2024, 09:54 :</span>
Esim. päätehakkuita teetettäessä on mahdollista säästää esim. polkujen ja vuosikymmeninä muodostuneiden urien paikat, metsojen hakomamännyt jne. metsiin. Tämä vain tahtoo myyjältä unohtua ja ostaja ei niitä läheskään aina ota puheenksi. Allekirjoittaneelta kyllä MG:n metsäasiantuntija toisinaan polkuja kysellyt ja niitä on avohakkuuseen jätettykin.
Olen <span class=”bbp-author-name”>Jovain</span><span class=”comment__time bbp-reply-post-date”>11.4.2024, 09:54 kanssa samaa mieltä, että avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen metsä voi olla jalankulkukelvottomassa kunnossa, mutta tähän siis metsän omistaja voi vaikuttaa – velvoitetta siihen ei liene. Jos alueelta nostetaan kannot pois, maa jää tasaisemmaksi. Myös järeät metsäojat, varsinkin, jos vesi niitä on vielä syönyt, muodostavat kyllä jalankulkijan etenemisesteitä.</span>
Hyviä näkökohtia kaiken kaikkiaan: A.Jalkasen, Gla:n ja Visakalon näkökulmat 60-vuotista koivikkoa päätehakattaessa ovat erinomaisen huomionarvoisia: korjuun vahingot alla olevalle 20-vuotiaalle kuusikolle ja poistettavan koivutukin hinnan alenema saattavat muodostaa sellaisen tekijän, että koivikko sittenkin kannattanee kasvattaa ilman alle istutettavaa kuusentaimikkoa tässä tapauksessa. Avohakkuun jälkeen paikalle uudelleen istutettava pitkälle jalostettu uusi koivikko kasvaa niin nopeasti, että se tuottanee lopputuloksena saman hyödyn kuin kuusitaimikon istutus koivikon alle minun tapauksessani. Paikka on entistä peltoa naapurin peltojen ympäröimänä lammen ympärillä, mutta JR-koivikkokin lähti siinä nopeasti kasvuun 40 vuotta sitten. Ikävä vaan, että hirvet soivät merkittävästi koivun taimia, haapaa tunki tilalle, nekin hirven ruoaksi, ja MHY:n näkemyksen mukaan myyrät lisäksi pilasivat paljon. Lopputulemana oli, että MHY kävi repimässä myyrän pilaamiksi olettamansa JR:t pois, ennenkuin ehdimme ilmoittaa Metsänjalostussäätiön kannan (että vauriot eivät ole niin suuria, miltä näyttää.) ja istuttivat kiireesti omia hitaammin kasvavia kouvuntaimiaan tilalle. Lopputulos ei näytä aivan parhaalta mahdolliselta koivikolta.
Kiitos tiedosta ja tarkentavista huomioista Makarov, Gla ja Metsäkupsa. Eli, jos oikein ymmärsin, tässä vaiheessa voisin istuttaa tuolle 3 ha:n alueelle harvennetun 40 -v JR-koivikon alle kuusentaimia sinne, missä niitä ei oikeissa paikoissa luontaisesti ole ja parinkymmenen vuoden kuluttua, kun päätehakkuu on edessä, alla kasvaisi jo 20-vuotias kuusentaimikko. Kai se osaava koivunkaataja osaisi ne koivut sielä poimia niin, ettei alla kasvavalle kuusikolle pahempaa vahinkoa tulisi.