Rane ei voi tosissaan kysyä, mitä eroa on sukupuolella ja tasa-arvolla. Koska hän nyt kuitenkin odottaa vastausta, niin googlasin, miten ko. sanat määritellään (ettei Taneli taas väitä, että keksin omiani).
Tasa-arvo: Samaan asemaan tai arvoon asettaminen riippumatta varallisuudesta, asuinpaikasta, sukupuolesta tai rodusta.Tasa-arvo tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Sukupuoli: Biologinen tai sosiaalinen eli koettu identiteettiä määrittävä ominaisuus.
Mitä siis viestiketjua aloittaessani ihmettelin: miksi tuoreimmassa Metsälehdessä juttujen kuvituksissa (ja teksteissä) esillä on vain toisen (tai yhden) sukupuolen edustajia. En ihmetellyt, miksi naisia ja miehiä ei kohdella tasa-arvoisesti jutuissa, vaan kyseenalaistin sen, että vain miehet ovat esillä.
Taneli tarttui tähän karvaisin käsin ja inttää edelleen, että koska hän on tottunut naisiin metsäalalla, niin kirjoituksellani ei ole mitään arvoa. Naiset metsässä ovat tavanomainen asia. Mutta kun minä en alunperinkään kiistänyt sitä, vaan ilmaisin ihmettelyni siitä, että naiset eivät ole Metsälehdessä esittelyn arvoisia (mikä toki voi johtua siitä, että yksikään nainen ei ole halunnut lehtijuttuihin).
Rane väittää minua jo trolliksi, mikä näillä keskustelupalstoilla on se tavanomainen tapa osoittaa, että trolliksi luonnehtija kokee olevansa alakynnessä.
Haastan siis Ranen ja Tanelin etsimään sen Metsälehden numeron, jossa kuvissa ja jutuissa on enemmän naisia kuin miehiä. Saa olla vaikka 1970-luvulta, jos sieltä asti jaksatte etsiä. Näin voitte todistaa, että sukupuolella ei lehtijutuissa ole mitään merkitystä.
PS. Taneli käski minun mennä metsään. Kävin raivaamassa kaksi tankillista. Sekin on näköjään väärin, kun ette malta odottaa vastauksiani. Naiselle on näytettävä naisen paikka?

Kiitokset vastauksista, jotka osoittivat minulle, miten edelleen vuonna 2016 puhe sukupuolesta väännetään keskusteluksi tasa-arvosta. Tai miten kuvien sisällön vertailusta tulee lukutaitoisen Tanelin silmissä palstamillimetrejä.
En ottanut kantaa siihen, kuka kirjoittaa Metsälehdessä tai kuka on sen päätoimittaja. Otin kantaa siihen, miten esimerkiksi satunnainen selailija kuvien perusteella lehden linjan mieltää: vaikka naiset vastaavat noin neljänneksestä suomalaisista metsätiloista, ei heidän ole sopivaa olla näkyvissä, vaan miehet totevat Tanelin tavoin ”siirry tekemään metsän suhteen jotain asiallista”. Älä sano ääneen, että metsässä naisella on päällään näkymätön burkha, jonka vuoksi häntä ei oikeastaan ole?
Jo 1980-luvulla hoettiin mantraa, jonka mukaan naisten kannattaa hakeutua ns. miesten ammatteihin ja päinvastoin. Samaa jargonia toistetaan edelleen, mutta miten ihmeessä yksikään nuori nainen haluaisi hakeutua alalle, jossa hänestä tehdään epähenkilö.
Ensimmäinen naismetsäteknikko valmistui jo 1970-luvun alussa eli yli 40 vuotta sitten. Miesten asenteet eivät ole tänä aikana näköjään muuttuneet lainkaan, koska he tekevät naisista metsässä ensisijaisesti tasa-arvokysymyksen ja pyrkivät Tanelin tapaan näyttämään, missä se naisen paikka miehen mielestä on.
PS. Olen tehnyt puukauppaa tai muuten vain ollut metsäasioissa tekemisissä ainakin Kaukon, Karin, Pertun, Tiinan, Juhan, Jyrin, Markun ja Teresan kanssa. Ihan osaavia ammattilaisia kaikki, sukupuoleen katsomatta.