Käyttäjän Olli Salli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 62)
  • Olli Salli

    Pitäisi varmaan käyttää hieman isompia kuusen taimia että männyt eivät ehdi liikaa edelle? Tulee tietty vähän 1v kalliimmaksi investoinniksi, mutta voisi tulla hyvinkin männyn laadussa, ja pienemmässä kuusien heinäystarpeessa takaisin?

    2018 ei tuolla oikein heinääkään ollut (kuten ei juuri missään kun ei vettä) mutta kyllä sitä jo viime kesänä riitti. Pitää käydä tarkistamassa tilanne heti lumien lähdettyä ja tarpeen vaatiessa tilata taimet, että näkee vielä istuttaessa heinältä, mistä taimia puuttuu.

    Tosin eipä tuo heinämäärä ole mitään verrattuna Päijät-Hämeen OMT, jota loput tämän hetken taimikot on.

    Olli Salli

    Gla, hyvä pointti muuten perintötekijöiden vaihtelu viljelytaimissa.

    Kun luonnollista uudistamista tehdään siemenpuilla, niin sillonhan syntyvistä taimista suuriN osa on peräisin vain näistä muutamista jätetyistä emäpuista. Maassa on toki jo ennen hakkuutakin siemenpankkia, mutta siitä syntyvistä taimista ainakin männikössä monet poistetaan etukasvuisina ”räkämäntyinä”, kun ne ovat turhan paljon edellä siemenpuiden luomaa taimikkoa.

    Jatkuvassa kasvatuksessa sentään mahdollisia emäpuita on kuviolla enemmän. Tosin se jää vielä laajemmassa mittakaavassa nähtäväksi, että onnistuuko se taimettuminen niissä lopulta kuinka hyvin, ja millaisilla kasvupaikoilla.

    Mottimasa, no tottahan tuokin että nuo ”suurelta osin luonnollisesti” ja ”joskus viljellään” ilmaisut ovat sen verran väljiä, että ne voisi ymmärtää myös tarkoittamaan ”enemmän kuin häviävän pieni määrä luonnollisesti” ja ”lähes, mutta ei ihan aina viljellään”. Mutta en tiiä kumpi olisi pahempi, että toimittaja on pihalla vai että tarkoituksella antaa näin harhaanjohtavan kuvan.

    Olli Salli

    Kyselin myös tuolta Luken proffalta että mites noiden asioiden kanssa nyt oikein on https://twitter.com/ollisal/status/1355267170469601281?s=19

    Olli Salli

    Lähetin korjauspyynnön ”Suomessa ei käytetä luontaista uudistamista mitenkään suurelta osin. Onneksi, sillä Suomen ilmasto-oloissa luontainen uudistuminen onnistuu yleensä heikosti, eikä suinkaan tuota ”monikymmenkertaisesti” paremmin hiiltä sitovaa taimikkoa, vaan noin joka toisessa tapauksessa uudistuminen epäonnistuu <Linkki Metsäkeskuksen havaintoihin luontaisesta uudistamisesta>

    ”Kaikki taloudellisesti merkittävät metsäpuumme uudistetaan valtaosin viljellen. Metsänviljely on edellytys sille, että esimerkiksi metsänjalostuksella aikaansaatu puiden kasvun ja laadun paraneminen voidaan hyödyntää.” <Linkki Luken selitykseen metsänuudistamisesta>

    Tuoreimpana tilastoituna vuonna 2019 metsää istutettiin 114000 hehtaarille ja luontaista uudistamista yritettiin 28000 hehtaarilla <linkki Luken tilastoon aiheesta>

    Piti jättää tästä nuo linkit pois, kun muuten viesti ei tunnu tulevan perille.

    Olli Salli

    Näin nuorempana metsänhoitajana tuli tuosta Jätkän esittämästä ratkaisusta mieleen, että tuo peli voisi toimia kuivaharjoitteluna ko. varustuksen käyttöön.

    Olli Salli

    Huskussa ainakin aidosti huiput valjaat. Harkitsisin myös 555 kokoa, ei juuri enempää painoa, mutta kapasiteetti riittää huomattavasti pitemmälle.

    Olli Salli

    Näitä mahtuu osakesijoittajan taipaleeseen, nousuja ja laskuja, ralleja ja romahduksia. Homma perustuu siihen että pidetään pää kylmänä ja tähtäin pitkällä, sitä nousua ehtii aina lopulta olla kuitenkin enemmän kuin laskua, ja osingotkin kuitataan vielä päälle.

    Olli Salli

    Kurjella hyvät reseptit. Tuo unohtuu monesti, että jalostetun paremman taimiaineksen lisäksi uudistushakkuulla saadaan käyttöön myös suuret hyödyt maanmuokkauksesta koko alalle.

    Olli Salli

    Männiköiden ja varsinkin koivikoiden alla kasvavista kuusentaimikoista toki on vielä matkaa varsinaiseen sekametsään. Eipä ne kuuset tahdo kasvaa pituutta kunnolla, ennen kuin muita puita on päältä poistettu reippaammin, ja siinä taas ne kuuset kärsivät vielä helposti vaurioita.

    Itse olen yrittänyt sekametsää pikku hiljaa kehitellä, kun kuusen varttuneemmassa taimikossa ja nuoressa kasvatusmetsässä on jäänyt joko isompia aukkoja, tai syystä tai toisesta vaurioituneita kuusia siten, että mieluummin jättää siihen jonkun hyvän hieman lyhyemmän koivun tai joskus männynkin. Siis lähimmistä 3-7m pitkistä hyvistä kuusista useamman metrin päähän, jonkun 2-5m pitkän valopuun, jonka ympärillä muutenkin väljää.

    Tämä siis kylläkin enemmänkin pelastusyrityksenä sille, että edelliseltä polvelta on varhaishoito jäänyt kuusentaimikossa hieman vajaaksi. Eikä niinkään että alunperin olisi suunnitelmana saada sekametsää.

    Toistaiseksi noita on tullut tehtyä siemensyntyisistä luonnontaimista, mitä riittää kun taimikkokuviot aika pieniä ja lähellä isompia puita. Mutta ehkä isompia koivuntaimia voisi istutellakin varttuneemman taimikon aukkoihin?

    Olli Salli

    Eipä noissa suorittavan kuvissa, varsinkaan viimeisessä ole sillä osaa eikä arpaa, onko kuidun alamitta 8cm vai 6cm. Tuossahan on risukkoa alle senkin vaikka miten, yksinkertaisesti kyseessä ennakkoraivaamaton ja muutenkin huonosti hoidettu palsta.

    Raivurilla tikut maahan, vähän väljemmäksi turhan tiukassa olevia muutenkin, ja muutaman vuoden päästä harvennus jäljellä oleville. Luulisi tulevan myrskytuhojakin nykysäillä, jos tuollaisen on vetänyt motolla suoraan kasvatustiheyteen.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 62)