Käyttäjän Ola_Pallonivel kirjoittamat vastaukset
-
On se kumma homma, ku toiset ajelee kymmeniä kilometrejä näkemättä mitään. Minä sahailin viikonloppuna reippaassa pakkasessa tuulenkaatoja, niin melkein selän takana oli käyneet elukat kääntymässä. Oisko emo ja vasa, parit jäljet kuitenkin. Ei pelkää pärinää eikä ihmistä ainakaan nuo hirvet. Seuraavalla kerralla kivitän, kun vastaan tulevat.
Tarvitsee tosiaan valtuutuksen, jos toisen asioita aikoo hoitaa. Voi tehdä ihan sähköisenä esim. vakuutusyhtiössä. Tarvitsee toki vanhuksen pankkitunnukset ennen sitä.
Jos nyt miettii kuka hyötyy pörssisähköstä, ni kesän turistikohteet ja huvipuistot. Kesällä kapasiteetti täysillä ja talvella tilat kylmänä. Normaalilla kuluttajalla kulutus toisin, talvella menee enemmän sähköä.
Kyllä ne ikäihmisille tahtoo olla ongelma, kun ei ymmärrä mitä tilaa. Saatikka lue ehtoja.
Pikaisella haulla tuli tuo Ylen uutinen vastaan:
https://yle.fi/uutiset/3-7877308
Kaikki Suomen alueelliset riistaneuvostot ovat päättäneet hirvikannan hoitotavoitteista uusilla hirvitalousalueilla. Maa- ja metsätalousministeriö ei enää määritä hirvitiheystavoitteita, vaan se tehdään aluetasolla ns. riistaneuvostojen johdolla.
Pukki kaalimaan vartijana? Palautetaan päätösvaltaa sinne, missä se on ollutkin.
Osa hirviporukoista on riitaista porukkaa. Tai sitten siellä saattaa olla yksi päällepäsmäri, ei kiinnosta nuorempia mennä touhuun mukaan.
Palatakseni otsikkoon, nelijalkaiset tuhoaa taimikoita ja lisää on rajan takaa tulossa. Nykyinen järjestelmä on mistä lie Kekkosen ajoilta, ei palvele muita kuin metsästäjiä. Nyt lyödään metsänomistajille uusia vaatimuksia ja maanomistajia on kuunneltava nykyistä enemmän.
Supeja ja minkkejä saa loukuttaa kuka tahansa, ei ole maalla asuvien oikeus. Samaa voisi soveltaa muihin eläimiin.
Piikkilangat olen kerännyt metsästä pois. Kohta taitaa olla se aika edessä, että piikkilangat laitetaan rajoille takaisin. Ne on sitten niin korkealla, ettei niistä tulla yli muuta kuin lentokoneella.
Meillä tehdään toki taimikonhoito. Ja raivaan myös itse, jos aikaa riittää.
Mutta jos istutetut männyt syödään latvan osalta alle vuoden sisään istutuksesta, miten se liittyy taimikonhoitoon? Mitä järkeä niitä taimia on istuttaa hirven ruuaksi ja raivata ne sitten pois? Puhutaan kuitenkin männyn kasvupaikasta.
Savossa ei voi istuttaa mäntyä tai koivua ilman niiden joutumista hirven suuhun.
Tompperi tehtailee asiaa ihan urakalla ja katsoo, kuka näihin tarttuu.
No jos em. propaganda on tuota luokkaa, niin tuskin täällä kukaan tuohon sitoutuu. Saatikka uskoo noihin lupauksiin.
Että ihan vahingot vähentyneet, kun korvauksia ei haeta…
Eli jos hirvi napsasee männyn latvan pois, korvausta ei saa. Taimikko on kuitenkin pilalla, pensaita tulee ja paljon. Samoin monihaaraisia puita.
Miksi hakea korvausta, kun lasku tulee perässä?
MHY
Koealoilta mitataan kasvatettavaksi tarkoitettavat taimet. Jos hirven katkoman taimen välittömässä läheisyydessä, enintään metrin päässä, on korvaava taimi, vahingoittunutta runkoa ei oteta laskelmaan mukaan.
Taimien vikaluokittelussa pitää olla tarkkana
Taimet jaetaan kahteen luokkaan. Vaurioluokassa 1 ovat ehjät ja lievästi vaurioituneet taimet. Jos taimikosta löytyy vain lievästi vaurioituneita taimia, korvausta ei makseta.
Kun ylimmästä latvakiehkurasta on tuhoutunut sekä latvakasvu että kaikki sivuversot tai kun neulasista on syöty yli 75 % tai puun kuorta on järsitty rungon ympäri yli 25 % osuudelta, taimi määritetään vaurioluokkaan 2.
Taimikon on oltava ennen hirvien syöntiä kasvatuskelpoinen eli havupuutaimikoissa runkoluvun on oltava yli 1500 kappaletta hehtaarilla ja lehtipuutaimikoissa 1100 kappaletta. Korvattavaa vahinkoa ei katsota syntyneen silloin, jos taimikossa on 2000 kasvatuskelpoista mäntyä ja tuhat syötyä.