Käyttäjän Ola_Pallonivel kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole kertaakaan vaihdettu 250:seen kalvoja. Kerran vein kaasarin valtuutetulle korjattavaksi, veloitti puolen tunnin työn.
Muistelen lukeneeni, että 200:sen kaasaria onkin rassattu sitten ihan työkseen. Kallis ammattimalli, siinäkö on laadun mittari? 250 palveli kymmenen vuotta hyvin, pari kertaa piti palata metsästä saha mykkänä pois.
Nyt heitti pelaamasta Husky 543, takuu loppui muutama kuukausi sitten. Tulpan vaihdoin, ei auttanut. Pitää viedä tallin ja katsoa bensaletkut seuraavaksi. Onneksi on Stihli varalla. On vääntöä edelleen, vaikka jo ikä painaa.
Mielellään sitä vanhaa sahaa kunnostaisi, jos voisi kohtuurahalla. Esim. Stihl MS 250 arvo taitaa olla 50-100€. Ei saa enää yhtä tehokasta tilalle, ellei ole valmis maksamaan 500-600€. Turha kait niitä varaosia on edes myydä, jos on tarkoitus myydä uutta tilalle.
Mutta kohtuuttoman hintaisia on esim. kalvot ja kaasarit yms. pikkuosat.
No minä oon maksanu mönkkäristä varusteineen 18t€ eikä ole verotuksessa. Siihen saa osia tiskiltä kohtuuhintaan. Ja jos ei ole tiskillä, niin pari-kolme päivää tilattuna tiskille. Johtuu BRP varastossa, joka on Suomessa. Jollaki ne on puut metsästä ajettava, ja harrastus maksaa. Vanha rottelo traktori ei ole vaihtoehto.
Mielellään kannattaisin kauppiaita. Mutta esim. kulmavaihde on jo melko arvokas, ja satasen säästö houkuttaa. Siksi tilasin ulkoa.
Myös varastot on ajettu alas. Miksi ei tilaisi ulkomailta, jos sieltä saa nopeammin ja halvemmalla?
Valtuutettu ei osannut myydä edes oikeaa tulppaa Husky 543:seen.
Stihlin myyjällä tuli vähintään joka kolmas kerta väärä osa. Ei auttanut, vaikka oli viallinen osa mukana tiskillä. Vänkäsi, että uusi osa käy. No ei käynyt. Vaihdoin lopulta merkkiä ja liikettä.
Niin joo, kaasarin kalvot orkkiksena 40-60€. Onko järkeä?
Kyllä on monet osat niin arvokkaita, että jää käytetty raivuri/moottorisaha korjaamatta.
Kilpailu on sitä, että tehdään entistä parempia koneita halvemmalla. Jos ei ole hintapainetta, niin kullanarvoisia olisi osat. Myös kauppiaan pitää osata kehittyä, ja nettikauppa on osa sitä.
Ostaisin, jos olisi ylimääräistä. Mutta kun ei mönkkäriä korvaa, niin mönkkärillä jatketaan.
Ongelmana on ainakin Suomessa, ettei Stihl osia verkon kautta toimiteta. Ilmeisesti maahantuoja kieltänyt. Tiskille mentävä, tai torilta käytetty raato varaosiksi.
Yhden kulmavaihteen tilasin UK:sta, ku oli niin halpa tarvikeosa. No ei menny heittämällä paikoilleen, vaan akselin neliskanttinen pää on liian paksu. Pitää rälläkällä laittaa passaamaan, kun nykyinen (orkkis) kulmavaihde hajoaa.
Ymmärrän kyllä, jos tila on ostettu ja silloin edessä on risukon hakkuu energiaksi. Tai että aukolta ajetaan risut kasaan ja ne myydään energiaksi.
Mutta että omistaja itse jättää raivaukset tekemättä ja rupeaa myöhemmin moottorisahalla risuja keräämään, niin ei kai tuo kaikista paras vaihtoehto ole.
Paljon työtä, paljon kuutioita. Mutta rahaa tulee vähän. Eihän tuolla hehtaarin kemeralla saa edes yhtä nuppi+kärry kuormaa mursketta, joka varmasti tarvitaan lopulta tien korjaukseen.
Siitä se projekti käynnistyy, kun on tukit tienvarressa kärryssä ja kärry pettänyt alla ylikuorman vuoksi. 🙂
Noinhan se tahtoo maaseudulla tuki ohjata työn tekemistä. Moni asia jää tekemättä, jos tukea ei tule. Varsinkin maataloudessa näin.