Käyttäjän Ola_Pallonivel kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä tuen maaseutua niin paljon kuin pystyn. Mutta osin on maaseudullakin peiliin katsomisen paikka. Esim. kun ostaa yrittäjältä palvelua, se saattaa olla surkeaa. Kaupungissa vaihdetaan palvelun tarjoajaa ja homma hoituu sillä. Huonot yrittäjät poistuu markkinoilta, ennemmin tai myöhemmin. Maaseudulla saattaa olla vain se yksi yrittäjä. Kun yrittää antaa palautetta, sitä ei oteta vastaan. ”Näin on aina ennenkin tehty”. Tai sitten yrittäjä ei enää reagoi yhteydenottoon. Kannattaisi ottaa asiallinen palaute vastaan ja yrittää kehittyä, ei tyytyä nykyiseen tilanteeseen.
Maaseudulla ei nouse perse penkistä, ellei siihen saa tukea. Ei saa metsänomistajakaan tukea, kun osallistuu ympäristön suojeluun. Tarkoitan nyt normaalia metsätaloutta. Kemera poikkeus, mutta se tullaankin varmaan tulevaisuudessa poistamaan. Jos pitää metsäteitä lisää rakentaa, joutaa metsäteollisuus ottamaan osaa kustannuksiin. Sinnehän se hyötykin menee.
Lannoitukseen olen osallistunut ilman tukeakin, kun olen nähnyt sen järkeväksi.
Laitetaan peltokaistaleet suojeluun, jos ei rupea maajusseilta rahaa löytymään. Niin ne joutuu muutkin kiinteistön omistajat itse suojelun maksamaan, esim. paskalaki.
Metsien ojitukseen on kai tulossa tiukennuksia, näin olen ymmärtänyt. Ja hienosäätöä sinne tarvitaankin, siitä olen samaa mieltä. On myös metsien ojitus saanut melkoisen määrän tavaraa liikkeelle.
Kyllä on turpeen aika mennyt ohi, vaikka se monelle on vaikea hyväksyä.
Itse yhden kesän suolla työskennellyt ja nähnyt, mitä se on. Ei kyllä ole vesiensuojelu ykkösenä mielessä, ja ihan tarpeeksi on humusta vesistöissä jo nyt. Työllistäähän se muutaman ukon, mutta joutavat hoitamaan risukkoja tulevaisuudessa. Ei tarvi metsureita Virosta asti kuskata, vaan työllistää sitä maaseudun väkeä.
Seuraavaksi saisi laittaa maajussien vesiensuojelu tarkempaan syyniin. Kun esim. keväällä katselee tulvivia peltoja, niin näpertelyä on turvehomma siihen verrattuna. Valuu melkoinen määrä ravinteita vesistöihin.
Siinä varsinainen ammattilainen. Kuka palstalaisista tunnustaa sahaavansa?
On tekstiilit viimesen päälle, mutta toimintaa voisi ehkä hieman parantaa.
Sopikaa ne laanipaikat samalla, kun tarjousta tai kauppaa teette.
Mitään en ymmärtänyt RR:n tekstistä. Olenko ainut?
Näin juuri kuten Timppa täydensi. Ja taisi olla muutaman kymmenen hehtaarin läntti, siis viherpesua parhaimmillaan.
Ei ole hysteriaa, jos MHY varoittaa männyn istutuksesta. En uskonut varoituksia, vaan istutin mäntyä. Melkein kaikki istutetut männyt syötiin alle vuoden aikana istutuksesta. Onneksi kyseessä on alle hehtaarin läntti, osa isompaa aukkoa. Osa aukosta nousee kallioiselle rinteelle ja siellä on liian kuivaa kuuselle. Nyt Tricolla pelastetaan loput männyt, mitkä pystyy. Osa syödyistä taimista näyttäisi toipuvan, ihme kyllä.
Taloustaidon jutussa esiteltiin vaihtoehtoja, ei nostettu yhtä vaihtoehtoa muiden edelle. Esiteltiin myös vaihtoehto metsien vuokrauksesta hiilinieluksi (toteutunut lapissa), pakurikääpän viljely ja suojelu korvausta vastaan.
Tapion tavoitteena on saada ilmastokestävyys osaksi metsänhoidon suosituksia vuoden 2023 loppuun mennessä.
Uusimmassa Taloustaito lehdessä 8/2020 vertailtiin jaksollista ja jatkuvaa kasvatusta. Yllätyin, kuinka paljon jatkuvan kasvatuksen riskejä tuotiin esille. Jos jotain pitäisi jutusta tuottoon liittyen kiteyttää, niin tässä.
Jatkuvan kasvatuksen tuottoa pienentävät korkeammat korjuukustannukset ja tukkipuusta saatu alempi hinta.
Mm. edellä mainituista syistä jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa puun kasvusta menetetään kuutioissa laskettuna 15-25 prosenttia metsän kiertoaikana, kun kasvua verrataan jaksollisen kasvatuksen kuusikkoon.