Käyttäjän ola kirjoittamat vastaukset
-
Siksi siis nahkakenkä.
Isojoen Konehalliin mulla ei ole luottamusta yhtään sen enempää kuin honkkarin markettiin. Kauppaa noissa kioskeissa tehdään, eikä mitään tuotekehitystä tai -tarkastusta. Halvalla ostetaan ja kalliilla myydään. En ihmetttelisi jos ikh:n housuissa kate olisi suurempi kuin merkkiliikkeen myymissä sahan valmistajan housuissa.
Toimii, myös kääntäen, eli ihan sama tarkoitus noilla merkkiliikkeillä ja -varusteilla on; rahat pois hölmöiltä.
Niillä nyt vaan sattuu olemaan suuremmat intressit laaduntarkkailussa ja laadun tuottamisessa.
Yks juttu joka näissä vähän vieraan merkin turvavarusteissa aina askarruttaa, on se että onko ne asianmukaisesti testattu. Olettaa voi, että huskun ja tilhin kamppeet on, useastakin syystä. Samoin oregonin lukisin tähän kastiin myös. Vaikka elellään vuotta 2017, niin en pidä itsestään selvyytenä että kaupassa myytävä tavara olisi aina sitä mitä luvataan. Siinä vielä yksi perustelu miksi merkkituotteita tässä sarjassa itse suosin.
Haixin protector pro tai huskun sympatex kenkä on vaihtoehdoista jäljellä. Haix on tilattava kotiin sovitusta varten, huskut löytyy naapurikylältä. Saas kattoo kuin käy.
Lystikästä keskustelua, vaikka valtaosa tuskin haluaisi koko ketjua enää nähdä, niin kerrompa omia näkemyksiä aiheesta.
Olen mitä ilmeisimmin jätkän tarkoittama tekstiilimetsuri ja sahan yliajelija. Ainakin omistan metsää, sahoja ja traktoreita. Sahat ei tosin ole mökkiläismalleja, vaikka käyttömäärän puolesta niin voisi hyvinkin olla. Villtosuojahousujen ja kenkien hankinta on juurikin nyt ajankohtainen, ja siksi löysin ketjun.
Ensiksikin, näin vähemmän käytännön töitä tehneenä metsäalan toimijana väitän että itselleni ja kaltaisilleni puuhastelijoille turvavarusteiden käyttäminen on erityisen tärkeää. Sahan käsittelytaito kun ei ole huippuluokkaa.
Toisekseen, varusteiden tarjonta on heikkoa. Sahojen jälleenmyyjät myyvät omia merkkejään ja siinä se. Mm. dimexiä ei pääse kokeilemaan päälle omilla kulmilla. Honkkarin merkittömiä en huoli. Oregoneissa on sama vika kuin huskun halvoissa; tönkkö istuvuus ja heikko pintamateriaali.
Kolmantena, keski- ja premiumtason mallit näyttävätkin sitten jo joulukuuselta. Ostamissani housuissa on kolmea eri väriä heijastinten lisäksi. Jos olisi mahdollisuus valita, niin ottaisin samat ruskeana tai harmaana.
Housuiksi tuli stihlin 150e malli. Alviton hinta n.121e ja verokannan ollessa 30%, on kassavaikutus n.85e. Käsittääkseni ammattimetsuri saa työvaatteensa myös verotettavista tuloista vähentää.
Ei juuri vaikuta mielialaan pitääkö joku rehvastelijana. Hankinta oli ajankohtainen ja tarjonta tämä. Nämä oli itselle hyvän tuntuiset päälle. Sahat on huskuja, joten vaatemerkki on ikävää kyllä väärä.
Mutta ne kengät, kokemuksia?
Saappaita en huoli gore- ym texit kyllä.
Ok.
Kannattavuus paranee kun tehdään pelkkiä päätehakkuita.
Ai eikö metsäkoneyrittäjä olekkaan talkoissa?
Näinhän se on, pitää yrittäjänkin pysyä leivässä. Eli liian kalliit koneet…:D
Ostajat ne kusettaa meitä kaikkia, ja saa tahtonsa mukaan. Puun hinnatkin liikuttavan yksimielisesti kaikilla tarjoajilla samat, ja vuosi vuodelta huonommat.
Onko tullut mieleen vaatia ostomieheltä tietoa raivaustilanteesta? Suorittavan portaan jutut kuullostaa siltä että joku tiimistä on kenkää vailla. Jos olen itse luvannut suorittaa raivauksen, on sen edistymisestä kysytty viimeistään päivää ennen koneen tuloa.
100km siirrolla saa sisullakin jo 400e:n velotuksen aikaiseksi, mutta ei tuon tyylin siirroissa ole järkeä. Meilläpäin ostetaan parhaillaan talven 14-15 puita. Ei voi mitenkään olla etteikö laidalta toiselle ajelua saa lopetettua. Vaikka oltais notta pohjanmaalla.
”Lisää logistisia ongelmia tarjotaan , kun leimikoiden kunnostus hakkuuta varten on jätetty tekemättä . Pahimmillaan leimikkoa käy ihmettelemässä useampikin yrittäjä , joka heittää pyyhkeen kehään. Sitkeästi kokeillaan , että kelpaisiko työmaa jollekin . Tässä tilanteessa on ainakin turha syytellä puunkorjuuyrityksiä toimimattomasta tai huonosti suunnitellusta logistiikasta . ”
Hyvin toimivan korjuuesimiehen/hankintaesimiehen alaisuudessa ei tuommosia tapahdu. Tai jos tapahtuu, ois aika käydä yt:t.
Tilalta toiselle siirtyminen on siirto. Ok, olkoon vaan. Ellei edes autoa tarvita, niin mistä tuo 400e?
Tietojen lähettämisestä ja uusien vastaanottamisesta?Lisätään vielä kertaukseksi, että raivaus, jos raivausta tarvitaa, jne..
”Ja mitä tulee haamu-urahakkuuseen, olen sellaista aikonaan tehnyt ketterällä koneella. Jälki on varmasti tasaisempaa ja laadukkaampaa, koska siellä missä pitkällä puomilla on hankala työskennellään, tehdään haamu-ura. Näin helposti tiheäksi jäävä kohta tulee harvennettua yhtä tasaisesti kuin muukin alue.
Mutta kun siitä ei makseta yhtään enempää ja tehokkuudessa on pieni ero pitkäpuomisten hyödyksi.”Eiköhän tästä päästy taas siihen kysymykseen, että mitä siellä metsässä ylipäätään tehdään?
Kerätään mittariin kuutioita, vai harvennetaan leimikkoa?
Logistiikan järjestäminen niin, että siirron hinta jää alle 400e:n ei ole mikään amerikantemppu.
Vanha sisun rohjon pääomakustannus on siinä 15-20t maksimissaan, verot ja vakuutukset n.1,5t päälle, ja huollot/korjaukset 1-2te. Aika kova rahantekokone, jos edes yksikin 400e:n siirto viikossa.
Kyllä tuo 400 tuntuu myös aika rajulta ”keskiarvolta”. On korjuuesimiehessä vikaa jos ajeluttaa eestaas.
Saatat olla kuitenkin oikeassa tuon tilarakenteen suhteen, ja useamman erityypin hakkuun ahtamisesta samalle reissulle. Toisaalta, tuosta ainakin itse osaan lukea että olet samaa mieltä tarpeettoman järeistä koneista harvennuksilla.
On selvää että ennakkoraivaus on suoritettava aina, kun on tarve. Säännönmukainen raivaus on typerää. Toisaalta jos raivaus ei ole säänönmukaista, niin silloin päätös raivaamisesta tai tekemättä jättämisestä on aina jonkun tulkinta asiasta, ja se joku kun ei ole hakkuun suorittaja, niin toisinaan tuossa tarpeen arvioinnissa tulee virheitä. Väittäisin että siitä jouontaa tuo pakottava tarve tehdä turhiakin raivauksia.
Meikäläisen palstoilla ei 10cm rinnaympärys läpimitan puita raivaussahalla kaadeta ja poljeta maahan. Ei nyt, eikä jatkossa. Ellei pienet puut pysy kourassa, niin ei tartte vaivautua muihinkaan hommiin. Poikkeuksena tietysti myöhäinen taimikonhoito. Niissä koivut tuppaa olemaan tuota edellämainittua järeysluokkaa….:D
Kysymykseen vastaamatta, hirven ravintona koivu on suosituimmuus järjestyksessä ennen mäntyä. Eli hirvilaitumen ravintona tukevat mukavasti toinen toisiaan. Silti koivua säästyy paremmin ko. kohteilla, liekö syynä maistuvuuden erillaiset ajankohdat…?
Kysymykseen sinänsä, itse olen lähtenyt siitä olettamuksesta että koivu kelpaa jatkossakin teollisuudelle. Hirven raiskaamiin männiköihin olen jättänyt koivun kasvamaan, jos sitä on järkevästi ollut lähdössä.
En nyt valitettavasti jaksanut kahlata koko ketjua läpi. Joku on jo varmaan ehtiny kysyä:
Minkälainen koneketju, tai monikossa koneketjut, suorittavalla portaalla on?
Varmaankin ainakin metsänomistajillla tullut mieleen että nykyiset yleisimmin käytössä olevat koneketjut on niin sanotusti perseestä. Ainakin omasta mielestä yrittäjät ajavat liian arvokkailla ja suurilla koneilla harvennuksia. Ei mikään ihme että suorittavalla taholla on mielipide työnsä mielekkyydestä, jos puolen miljoonan ketjulla lähdetään risusavottaan.
Jos vaikkapa verrataan maatalouteen, niin harvempi uudella koneketjulla ajava viljelijä pääsee rehuohran kasvattamisella +merkkiseen tulokseen.
Jos alle 10cm:n 1,3d ei kannata koneella kerätä, niin silloin koneet on vaan liian kalliita. Näin ehkä aavistuksen provosoivasti kärjistäen.