En ole oikein innokas kirjoittelija millään palstalla mutta nyt on pakko kommentoida. Mitä hirvikannan puolittamiseen tulee, siihen ei nähtävästi minun matematiikkapääni ymmärrys riitä. Muihin kohtiin voin vastata omien kokemusten perusteella.

Mitä taimikoiden huonoon kuntoon tulee, koivu- ja mäntytaimikot eivät näillä main ehdi mennä sellaiseksi. Tuhot nimittäin alkavat toisena tai viimeistään kolmantena vuonna istutuksesta. Luonnonvesakko on päinvastoin pelastus, jolla voi aikanaan yrittää parsia valtion karjan tuhoja. En nimittäin kovin montaa kertaa istuta samoja aukkoja, aika ja duunarin palkka ei oikein siihen riitä.

Väitteeseen hirvituhojen päättymisestä pituuskasvun myötä voin vastata: bullshit. Tervetuloa metsästäjät katsomaan miten hirvi katkoo 5-6 – metrisen koivun. Varmaan tiedätte miten.

Vahtimispaikkoja taas tuskin kannattaa kehitellä omille mailleen, eihän täällä näy metsästäjiäkään oli hirvien määrä mikä tahansa. Hirvethän kaatuvat kätevästi lähempää nylkykoppiakin, miksi vaivautua metsästysalueen reunoille. Kauriitahan täällä ei sitten saa metsästääkkään metsästysseurojen päätöksellä.

Suorittavan kirjoittelusta näkyy valitettavasti ero metsästäjien ja metsänomistajien välillä. Periaatteet voivat olla hyvät, käytäntö on sitten ihan jotain muuta. Mikäli hirven- ja kauriinlihan vientitulot olisivat suuremmat kuin metsäteollisuuden, voisin itsekkin tuon tyylin hyväksyä. Eipä vain taida olla, näillä kulmilla iso osa hirvenlihasta päätyy seuraavana syksynä koiranruuaksi kun kukaan metsästäjä ei jaksa sitä määrää syödä. Aika hinnakasta koiranruokaa mielestäni.

Faktatietoa asiasta löytyy hakusanoilla: metsänkäyttö ja arkeologiset kohteet. Ei tarvitse mutuilla. Itselläni on pelloilla ja metsissä kohteita joista ei ainakaan tähän päivään asti ole harmia ollut. Tietysti tervettä järkeä on käytetty varsinkin kun kaivuria on tarvittu.