”Hallittu puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin, purku-uo- miin, pienvesisiin ja myös rantavyöhykkeillekin voi merkittävästi tehostaa ravinteiden talteenottoa ja ehkäistä vesistöhaittoja. Samalla elinympäristöjen monimuotoisuus kasvaa, mikä parantaa vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa. Ilmastobonuksena on, että uponnut puuaines säilyy vedessä paitsi eliöstön ruokapöytänä myös hiilivarastona jopa tuhansia vuosia.”

Suo-ojissa ja muissa laskuojissa ei kannata jättää ojanpohjalle vaan vaihtaa säännöllisin väliajoin nippuja uusiin?

Tuossa yksi hanke joka jo toteutettu, jos muistan oikein niin suosittiin noissa puunipuissa mielellään havupuita sekä jos mahdollista saada sahapintoja niin niitä, lehtipuilla etenkin koivulla oli havaittavissa että pieneliöstöä sen pinnalla ei kertynyt samalla lailla kuin havupuilla (karkeampi pinta verrattuna koivuun). Tehtiin sellaisia nippuja joita mahdollista käsitellä ja siirrellä kahteen pekkaan jolloin esimerkiksi nippujen vaihto mahdollista ilman konetyötä jos sijainti sellainen. Naruna sellaista joka hajoaa itsekseen ajankuluessa.

Päivitellään lankaa, onko palstalla ollut energiapuukauppojen tekijöitä nyt syksyn aikana? eritoten kiinnostaa alueellisesti tietää että paljonko maksaneet tienvarressa ja minkälaiseksi teon hinta muodostunut.

Energiapuun korjuutuki on tarkoitus loppua vuoden 2023 aikana, mutta nyt on vallitsevan tilanteen johdosta jo kuullut puheita että tukea jatketaan, jotta saadaan turvattua energiavirrat myös tulevaisuudessa.

Tilanne on suoraan sanoen väärin jos mietitään energia saannon perusteella nykyistä tilannetta. Polttoöljyn ja hakkeen hinta eroa mietittäessä hintaero on aivan älytön, jotta saat 100000 kwh energiaa niin tarvitaan 10000 litraa polttoöljyä sen tuottamiseen, haketta vain 125 kuutiota. (bioenergianeuvojan sivuilta tiedot) Hake jos laskettaisiin vaikka 30 euron kuutio hinnalla niin tekee 3750 euroa. Polttoöljyllä huidellaan päälle 18000 lukemissa kun päivänhinnan hakee nesteen sivuilta. (Tilanne mielestäni tällä hetkellä se, että energiapuuhun kohdistuu kovia nousupaineita juuri ylemmän kertoman takia, toki aurinko ja tuuli, sekä OL3 korvaa tulevaisuudessa vajetta, mutta missä suhteessa? Öljy ja kaasu on nou nou näillä hinnoilla josta pyrittävä eroon)

Kuvitelma siitä ,että metsä tulisi kuntoon laiminlyömällä hoitotoimet ja tekemällä niiden sijaan energiapuukorjuu raivaamattomaan nuoreen metsään on ajatuksena kuopattava  viipymättä.  Jos ei kykene itse hoitamaan taimikoitaan, kannattaa myydä metsät niille ,joilta homma onnistuu . Laiminlyönnit ja viivyttely lisäävät vain kokonaiskustannuksia ja hidastavat puuston kehitystä. Jälkimmäiseen tuetkin ovat laiha lohtu. Tuki ei kauaa lämmitä mieltä ,kun metsä on mennyt peruuttamattomasti pilalle.

Varhaisperkuun tekemällä saadaan turvattua taimiaineksen kasvuunlähtö ja taimikonharvennuksesta sen verran että onko se välttämättä edes laiminlyönti jos tietoisesti päätetään jättää th tekemättä, siinä 4-5 metrin kantturoilla, ja kasvatetaan kylmänviileästi sinne päälle 8-9 metrin korkeuteen jolloin saadaan jo järkevän kokoista rankaa ekorjuun yhteydessä. Varmana moni miettii asiaa ketkä ostavat taimikonraivuu palvelut ulkopuolisilta, sen sijaan että maksat th:n teosta niin viivästyttämällä saat pienpuun kalliimman korjuutuen ekorjuun yhteydessä ja näillä hinnoilla ja osaavan urakoitsijan käsissä mahdollisesti hyväkin ratkaisu.

Ongelmana tietenkin kallistuvat korjuukulut jotka näkyvät suuremmin juuri energiapuun korjuussa jossa mottimäärät jäävät puolta pienemmäksi kuin eh:ssa pahimmillaan

Hei, onko kukaan palstalaisista laskeskellut ensiharvennuksen ja energiapuuleimikon eroja taloudellisessa mielessä? Ajatus hiipinyt mieleen nyt energialeimikkojen kysynnän  (ja hintojen) noustessa, että olisiko mahdollista jopa kilpailla perinteisen metsänkasvatuksen kanssa.

Pohjustan vaikkapa esimerkin avulla.

Oletetaan että kyseessä olisi 3 hehtaarin leimikko molemmissa tapauksissa (mt, istutettu kuusi ja kylvö mänty) ja kummassakin tehtäisiin taimikon varhaisperkaus hyvissä ajoin ennen metrin keskikorkeutta (molemmat nostaa kemerat). (molempiin tehdään jotta varmistetaan kasvuunlähtö molemmissa, ja energialeimikonkin keskimääräinen runkotilavuus paranee)

Aikaa menee x määrä ja taimikon harvennus puskee päälle leimikossa, johon suunnitellaan tehtäväksi myöhemmin perinteinen ensiharvennus, siitä kemerat 230 eur/hehtaari ja annetaan kasvaa rauhassa ensiharvennukseen saakka, josta saadaan se perinteinen 50-60 motin kuitupuukertymä.

Energialeimikon tapauksessa hakkuu toteutetaan giljotiinilla kokopuukorjuuna, jätettäisiin taimikon harvennus välistä, ja kasvatettaisiin sinne 8 metrin ja 8 cm halkaisijan paremmalle puolelle, jolloin saadaan jo kohtuullisen kokoista runkoa (yli 30 litrasia). Hakattaisiin siten että ”ns” ensiharvennukselle ei olisi hakkuun jälkeen tarvetta, vaan olisi suurinpiirtein metsänkiertoajallisesti ja tulevan hakkuun kanssa synkassa tuon toisen esimerkin kanssa. Tästä saataisiin ainakin vielä pienpuun korjuu tuki 430 euroa/hehtaarilta.

Ajatuksena että ennakkoperkuuta ei tehtäisi kumpaankaan esimerkkiin, ja korjuu toteutettaisiin hankintakauppana käyttäen itse hankittua korjuuyrittäjää jolloin saadaan korjuutyö vähennettyä verotuksessa myöhemmin.

Tämän hetken hinnoilla ei todennäköisesti ole suurempaa eroa kun vertaillaan ensimmäisten käsittelyjen tuottoa, tosin tulevaisuuden tuotot mahdollisesti eroaa suuresti, riippuen energiapuuleimikon onnistumisesta?

Onko palstalaisilla heittää omia ajatuksia, tai mikä parempaa mahdollisia esimerkkejä vastaavista tapauksista?

Edit: lisätään vielä että kaikki raivuutyöt ostopalveluina.