Käyttäjän nuori isäntä kirjoittamat vastaukset
-
Mäntyä on alalla NOIN 1800kpl/Ha, mustikkatyyppi kyseessä. Taimikko tällä hetkellä osista kohtia pahasti pusikoitunut. Itsellä ajatuksena, että pusikot pois. Tyhjiin kohtiin (missä ei ”laadukasta” mäntyä tai kuusen taimea löydy) jätetään männyn taimikkoa hieman pienempi koivun alku kasvamaan. Pakkasten tultua sitten huonompi laatuisia havupuita pois. Kesä aikaan en viitsi havupuita pidellä. Mikäs olisi tuollaiselle tulevalle seka metsälle sopiva tiheys ensi kesäksi? Hirvet olen onnistunut vielä pitämään poissa taimikosta. Mitenkäs nyt sitten, kun sinne tulee nyt enemmän tilaa ja kuitenkin jää sitä lehtipuutakin? Tosin ne pusikot nyt poistuvat.
Mitenkäs, arvon raatilaiset, toimitaan, kun kyseessä on valmiiksi harvaan istutettu männyn taimikko?
Taimikon pituus tällä hetkellä n. 2m – 4m. Tähän asti ovat pärjänneet pituusjouksussa koivun vesojen kanssa, mutta nyt alkaa koivu kirimään. Ajatuksena oli perata vesat pois lähipäivinä. Mäntyihin ja luontaisesti syntyneisiin kuusen taimiin kosken vasta pakkasten alettua.Harvaan istutetut männyt ovat kyllä osanneet tuota oksaakin kasvattaa. Teenkö vain lisää tilaa oksille poistamalla vesat? Tosin koivikon pois raivaaminenkin vain hankaloituu hetki hetkeltä. Tarkoitus myös jättää isoimpiin aukkopaikkoihin männyn taimia pienempi kuivun vesa kasvamaan. Tämä tarkoittaa aaria kohden ehkä noin kahta koivun alkua. Minkäs pituisina hirvivaara alkaa mäntytaimikossa helpottamaan? Kuulen mielelläni muiden näkemyksiä ja kokemuksia asiasta.Metsänvartija on oikeassa, tekninen analyysi näyttää nousevaa trendiä, riippuu vähän silti mitä dataa käyttää. Fundamenteistä, joita metsänvartijakin tuossa onnistuneesti luettelee, tulee silti melkoristiriitaista infoa. No joo, vaikea on uskoa tuota 70€ rikkoutumista lähi aikoina, toivoa silti sopii…
Jeessin kanssa samaa mieltä (onko eka kerta? (Huom. hyvän tahtoinen letkaustus))
Verotuksen lähtökohtana tulee olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Nythän se sitä ei ole vaan verotuksessa on jopa neljän prosenttiyksikön ero.Todennäköisesti yhteisöveroa tullaan laskemaan suomessa ja jos veikata saa niin silläkään ei ole vaikutusta metsäverotukseen. Vaikka puun myynti olisi kuinka ammattimaista yrittämistä joutunee metsänomistaja maksamaan tuota korkeaa veroa.
On tämä yksityishenkilö Kujala se metsänomistajien kauan kaipaama etujärjestö? Ainakin hän tuntuu saavan jotakin aikaiseksikin…
Kauppalehden uutisen mukaan saattavat ne ulkomaalaiset ostaja pian pyöriäkin täällä Suomessa… 🙂
Kauppalehti 6.3.2013:
”EU-maiden uusiutuvan energian tavoitteen ja halu edistää biotaloutta voivat johtaa siihen, että vuonna 2020 Euroopassa on 100 miljoonan kuutiometrin vuotuinen vaje biomassoista. Näin arvelee Suomelle biotalousstrategiaa laativan työryhmän vetäjä Liisa Saarenmaa.
Ruotsissa metsävarat ovat jo täyskäytössä ja maa lisää puun kasvattamista metsälannoituksilla. Metlan tutkijat ovat arvioineet, että Suomessakin metsätähteissä oltaisiin kulutuksen äärirajalla. Saarenmaa toteaa, että Keski-Euroopan maat ovat jo varautuneet biomassojen niukkuuteen.
Työ- ja elinkeinoministeriön strateginen johtaja Sixten Sunabacka toteaa, että Suomi voisi nostaa nykyisen 50-60 miljoonan kuution hakkuumääräänsä 70 miljoonaan kuutioon. Hakkuita voitaisiin lisätä vielä 20 miljoonalla kuutiolla, mutta tuolloin liikuttaisiin kestävän kehityksen rajoilla.
Suomi on työstänyt omaa biotalousstrategiaa vuodesta 2012 lähtien. Valtioneuvoston on määrä hyväksyä strategia huhtikuussa 2013. Strategia tähtää siihen, että uusiutuvista luonnonvaroista jalostetaan korkean lisäarvon tuotteita sekä kehitetään uutta liiketoimintaa ja luodaan työpaikkoja.
Suomessa biotalouden arvoksi on vuonna 2008 laskettu 50 mrd. euroa eli 10 % bkt:sta. Sunabackan mukaan biotalouteen saattaisi syntyä 20 000 uutta työpaikkaa.”Ruotsi taas meitä edellä… metsävarat 100% käytössä. Yleensä, kun tarvetta on niin hintakin nousee. Kun hinta nousee tarpeeksi hankinta pidempääkin tulee kannattavaksi…
Tännehän on hienosti syntyt keskustelua aiheesta. Se on hienoa, asiaan löytyy monta erilaista näkökantaa.
Vedetäänpäs hieman yhteen:
Jeessi; en ole lähdössä mihinkään takki auki, se ei ole koskaan ollut tapani. ”Nuoresta” iästäni huolimatta olen ehtinyt istuskelemaan neuvottelupöydässä niin Etelä-korealaisten, Italialaisten, Ranskalaisten, Saksalaisten ja Ruotsalaisten kanssa, että harhat paratiisista ovat kyllä pyyhkiytyneet. Se mitä niistä on opittu on se, että ihmisiä hekin on.
Metsäkupsa: juuri noin minäkin asian näen. MTK:lla kädet täynnä maataloudessa. Aika ei hanki riittää puhtaasti metsäpuolen etujen ajamiseen. Se voidaanko MTK:sta eriyttää oma puhdas metsäosasto, en tiedä voiko?
A.Jalkanen, En ymmärrä logiikkaasi nuorentamalla metsänomistajia saadaan hallittua puuvirtaa. Itse olen suhteellisen nuori metsänomistaja, ostin ensimmäisen metsäni olessani 27v. Ikäni takia en ole myynyt puuta kertaakaan. Oston jälkeen kuoletin toki tilan ostohinnasta puuta myymällä noin 25-30%. Kyllä hintataso, korkotaso ja elämän tilanteet määrittelevät minun puukaupan ajankohdan. Ehkäpä ymmärisin tuo kommenttisi joten väärin…
Timppa: Etujärjestön tehtäviä on paljon muitakin, kuin puuttua suoraan markkinoihin. Se on äänitorvi medioissa, lobbaa asioita päättäjiin päin, kehittää aktiivisesti markkinoita tiedottaa aktiivisesti jäsenilleen muutoksista, opastaa lakiasioissa jne. Se ei pelkästään huuda hintaa.
Mikään asia ei muutu (ainakaan paremmaksi) vain hyssyttelemällä nurkassa, että näin on hyvä, näin on hyvä. Tällain on aina tehty tehdään näin siis jatkossakin. On uskallettava kokeilla uutta ja haastaa nykyistä. Jos ei onnistu mitä siitä? Ainakin on yritetty.
Meidän suomalaisten suurin ongelma on epäonnistumisen pelko.Itse työskentelen nykyään alalla jolla on mielestäni hyvinkin vahva etujärjestö. Sellaista kaipaisin myös metsänomistajille tavalla joka meille soveltuu.
Nyt täytyy olla rohkeasti erimieltä muutaman arvostamani keskustelijan kanssa puun hinnasta. Tilastoja, kun katselee niin puun reaalihinta on laskenut, 07 oli poikkeus. Tällä hetkellä ollaan jossain 02 tasolla ehkä hieman alle. Aletaan olemaan hyvin lähellä 09 pohjaa. Tilanteeseen mielestäni ei voi olla tyytyväinen.
Tuossa aikaisemmin yritinkin sanoa, että ammattimainen metsäyrittäminen ei automaattisesti tarkoita puun alennusmyyntiä vuosittain. Mielestäni metsäteollisuuden oletus näin tapahtuvaksi on metsänomistajien aliarvostamista.
Ammatimaisuus tarkoittaa toki tehostamista, mutta se tarkoittaa myös aktiivista markkinaseurantaa, raakaa kilpailuttamista, analysointia ja laskelmointia jopa ”ennustamista” eli näkemyksen ottamista. Tulevaisuudessa miksei myös erilaisten yhteisöjen/osuuskuntien muodostumista ja ennen kaikkea oman etujärjestön syntymistä. Näinhän se puunostajakin toimii.
Tällä hetkellä meillä ei ole kunnollista omaa etujärjestöä. MTK:lla riittää tekemistä maatalouden kanssa ja MHY ehkäpä keskittyy nimensä mukaisesti metsän hoitamiseen.
On olemassa Metsäteollisuus ry, Suomen sahat ry, Energiateollisuus ry, jne. Nämä etujärjestöt lobbaavat omia etujaan päättäjiin ja julkisuuteen koko ajan. Missä on metsänomistajat ry tai puuntuottajat ry?
Tilamaksujen lisäksi metsäteollisuus huutelee metsätilakoon kasvattamisen ja metsäyrittämisen perään. Ajatuksena, että metsäyrittämistä ammatikseen tekevän olisi ”pakko” myydä puuta vuosittain.
Omassa ajattelumaailmassa tämä ”pakko” myyminen ja ammattimaisuus ei sovi samaan lauseeseen.
Uskoisin ammatikseen puuta myyvä yrittäjä seuraa varsin tarkkaan puumarkkinoita. Tälläinen henkilö laskee millaisia leimikoita kannattaa milloinka tarjota ja suuremmat päätehakkuu leimikot tulevat myyntiin korkeiden hintojen aikaan. Tulevaisuudessa tällainen ammattilainen kartoittaa mahdollisia puunostajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tulevaisuudessa hän saattaa myös kuulua jonkinlaiseen puunmyyjäpooliin tai osuuskuntaan joka kilpailuttaa puunostajan vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin.
Pääsin työni puolesta juttelemaan erään maatilan isännän kanssa jolla on tila Suomen lisäksi Virossa. Virossa maatilat tekevät paljon enemmän yhteistyötä. Tämäkin isäntä kuului hankintaosuuskuntaan joka kilpailuttaa lannoitteet, polttoöljyt jne. aina vuodeksi eteenpäin. Lisäksi hän kahdeksan muun tilan kanssa yhdessä kilpailuttavat maidonostajan vuosittain. Sille kuulemma myydään kenellä paras hinta.
Yhteishankintoihin ja myynteihin ovat motivoineet selvä rahallinen hyöty. Eikä siellä kukaan hoida asioita papereita pyörittämällä. Kaikki hoituu sähköisesti, mutta kuulemma pankkitunnuksien käyttö oli vuosituhannen vaihteen tapa. Nykyään kaikki hoituu esim sähköpostilla ja sähköisellä allekirjoituksella. Nopeaa ja tehokasta.
En tiedä kuinka totuuden mukaisia nämä isännän puheet olivat, mutta eipä minulla ollut mitään syytä epäillä.
Meni ehkä loppu vähän ohi aiheen, mutta menköön.
Hyvä, että aihe on nostattanut keskustelua täälläkin. Vielä tärkeämpää on, että maanomistajat osallistuvat http://www.suomijoukkoistaa.fi sivustolla käytävään keskusteluun. Vielä parempi, jos sinulla on hyvä parannus tai kehitysehdotus tulevaan lakiin. Sinne vain julkistamaan se. Hyvässä tapauksessa voit vielä vaikuttaa lakiin. Paljonhan siellä on kovaakin vastakkain asettelua, mutta aina silloin tällöin sielläkin mahtuu väliin ihan järkeväkin ehdotus.