Käyttäjän nuori isäntä kirjoittamat vastaukset
-
Täällä se sama jono liikkuu 0,9-1,5% vuotuista vauhtia eteenpäin. Mikäli hinta nousee reippaasti otetaan vähän isompi askel yhtenä vuonna. Missään vaiheessa se jono ei seiso. Eikä koskaan sitä 70 vuotta! Täällä se saantokin on suurempi, kasvu on suurempi ja hintakin vielä parempi. Harvennustulot näiden päälle. Kyllähän sitä itseään huijaa jos korkoa ei huomioi. Mutta aina täytyy myös muistaa, että 4% on vähän eri summa jos se lasketaan eurosta tai sitten kymmenestä eurosta.
Paljon olen Planter kanssasi samaa mieltä. Täällä ”omassa porukassa” välillä kirjoitan kärkkäästikin ja haistelen muiden tuntoja. Mutta tiedostan varsin hyvin, että kirjoittelemalla tällä palstalla ei vaikuteta mihinkään. Siksi alueellisiin ohejelmiin kommentoin kahta kautta. Kirjoittelen medioihin, joskus on tullut tehtyä muutama blogitekstikin myös muiden medioiden kekustelupalstoille osallistun.
Etujärjestöistä olen eri mieltä. Kyllä ne kääntyvät, kun päättäjät vaihdetaan tai heidän ajatustaan vaihdetaan. Todistetusti. Meillä päin yksi järjestö otti vahvasti kantaa hirviasioissa alueellisen ohjelman kommentoinnissa. Tiedän, kun olen nähnyt tekstin. Nyt on mm. MHY-vaalit käynnissä. Ne ketkä ovat jäseniniä voivat nyt vaikuttaa hoitaako edunvalvontaa vellihousut vai ne jotka ottavat kantaa ja puolustavat elinkeinoaan. Naapurin Jormaa ei ehkä kannata äänestää vain siksi, että se on siellä aina ollut ja on kiva tyyppi.
Nyt, kun päästiin lintuihin niin kanalintuja ja maakotkia ei ole ollut näin paljoa miesmuistiin. Ensin alkoi näkyä kanalintuja nyt myös kaksi erillistä kotkapesuetta pyörii ilmassa. Myös epätieteellinen havaintoni on, että yliptään lintuja on metsäsissä nyt enemmän kuin hetkeen.
Suorittava: ”Kukin seura hakee lupansa oman harkintansa mukaan. Edes rhy ei voi määrätä miten toimitaan”. Tässä kiteytyy ajatusmaailma. Kuinkahan yleinen tämä ajatusmalli metsästäjäpiireissä on?
Tuohon otsikkoon sen verran, että kaikkeen vaikutetaan nykyään mielikuvilla ihan surutta. Faktat sivuutetaan ja korvataan mielikuvilla. Niillä saadaan oikea musta näyttämään valkoiselta ja ihmiset hurraa.
Yksi metsästäjä sanoi suoraan. Mikäs minä hänen sanomisiaan olen kiistämään? En silti ole metsästäjä vastainen. Mutta tuollainen kannoilla kikkailu ja ylärajoilla kiikuminen ei oikein saa minulta ymmärrystä.
Pyrittäisiinkin tuohon haarukkaan. Täällä paukkuu yläraja koko ajan. Tavoitekin on jättää määrä isoksi , jotta ammuttavaa löytyy varmuudella ja helpolla. Mitä tulee hirvien katettuihin ruokapöytiin niin eipä täällä päin ole vuosiin voinut männyn taimikkoa perustaa. Kuuselle menee lähes kaikki.
Öljylämmitteissä taloissa aika usein sähkönkulutus on siellä 3000 – 4500kwh/vuosi luokkaa. Jeessin ilmoittama euromäärä voi hyvinkin pitää paikkaansa. Lammainen ei ole se kaikkein edullisin yhtiö, mutta ei myöskään kallein.
Maalämmöstä hehkuttavat yleensä vaikenevat kovasta alkuinvesoinnista ja 10-12v päästä tapahtuvasta remontista sekä tyypillisesti isommasta sähköliittymästä. Isompi sähköliittymä taas tarkoittaa kalliimpia perusmaksuja. Ilmavesilämpöpumput jo ajavat ohi maalämpöpumpuista. Tosin kovat pakkaset ovat sen heikkous. Suoran sähkölämmittäjän alkuinvestointi on kymmenys verrattuna maalämpöön. Ellei vieläkin edullisempi. Erotuksella voi seuraavat 10 vuotta käyttää lämmitykseen 15000kwh joka vuosi.
Edullisuus on aina tapauskohtaista ja muuttuu elon myötä, kun lapset varttuvat tai muuttavat pois kotoa jne.
Täällä myös istutettiin perunaa vanhalle kesanto maalle. Siikli on niin puhdasta ja hyvää, että. Hieman myöhemmin kuinnistuttaa niin saa uutta perunaa vielä, kun kaupasta sitä ei enää saa…
Maataloudessa ja yrityksissä aurinkosähköinvestointi maksaa takaisin 6,5- 10 vuodessa oikein mitoitettuna. Alkaa sijoitetun pääomantuotto olla kertaallinen. Ihmettelen miksi ”tuuliruuvit” ole lyöneet läpi. Tehot pienempiä, mutta voidaan tuoda lähelle kulutusta.
Lainsäädännössä on energiayhteisöt. Tässä esim. Naapurukset voivat rakentaa yhteisen voimalan ja siirtää voimalassa tuotetun energian ilman siirtomaksuja ja sähköveroseuraamuksia itselleen (ketjuttaa ei saa). Sama taloyhtiöissä, katolta suoraan hioneiston hyödyksi.