Käyttäjän Numppi kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä miten muualla Suomessa on, mutta täälläpäin ei sinne niin vain jäseneksi päästä. Siskoni mies, muutti tänne aikanaan eikä porukkaan oikein innostuneesti vastaan otettu. Kotipuolessa oli kuitenkin vuosia ollut jo hirviporukassa.
Tosin täällä on paljon pieniä hirviporukoita. Osissa kunnissa taas on vain yksi. Ei ollut tarkoitus mitenkään vääristellä. Se nyt on ihan yleisessä tiedossa, että porukat ovat varsin sisäänlämpeäviä. Olen siitä sanonut täälläkin päin, että teidän toiminta hiipuu pikku hiljaa ellette uusia huoli. Keski-ikä on monessa seurassa jo hyvinkin korkea.
Niin kauan kuin minä muistan, niin omien maidenkin metsästysseurassa on ne samat ihmiset ja suvut vaikuttaneet nuoruudesta asti. Ei siellä hirveästi ”ulkopuolisia” ole.
Silloin ei tarvinnut murehtia mitä energia maksaa.Ihan esimerkkinä vaikka isommista Outokumpu ei tuota ferrokromia korkeammilla sähkön tuntihinnoilla. Kriisin aikaan siellä suunniteltiin ihan tuotantokatkoksiakin kun energian hinta vain nousi ja oli saatavuuden kanssa ongelmaa.
Sinähän sanoit ettei teollisuus edes käytä pörssisähköä, niin et kyllä vähään aikaan ole teollisuuden palveluksessa ollut.
Teollisuus on jo vuosia pyrkinyt ajoittamaan sähkönkulutustaan pois huipputunneilta ja näin tasamaan sähkön kulutusta.
Joo tosiaan Suomessa on täysin turhaan varauduttu kiertävien sähkökatkojen mahdollisuuteen, kun se on sula mahdottomuus. Hohhoijaa taas.
Puhuit vuoden kahdesta ensimmäisestä viikosta ja kriittisistä ajoista. Silloin tuulivoima oli koviin pakkasiin nähden varsin vahvaa ja pelasti sähköpulalta. Varsinkin tällöin kuuluisaan perjantaina.
Tottakai tuulivoimassa on välillä päiviä kun tuotanto on vain sadoissa MW. Mutta nekin ovat tärkeitä, myös silloin perjantaina oli jokainen MW tärkeä. Sähköpula oli satojen MW päässä.Mainitsemanasi päivänä ei ollut mikään kova pakkanen. Varmasti oltaisiin silloinkin pärjätty omalla tuotannolla jos omaa tuotantoa oltaisiin ajettu ylös. Ruotsista sitä sähköä kuitenkin saatiin halvalla tuotua niin miksi ei tuotaisi?
Fingrid on muistaakseni laskenut, että kovalla pakkasella pystytään itse tuottamaan n. reilu 12000MW. Loput pitää tuoda.
Eikä jäädä. Fingridin sivuilta voit seurata reaaliajassa eri tuotantomuotoja. Kovalla pakkasella tammikuussa kaukolämpö tuotti välillä 2500MW. Teollisuuskin yli 2000MW. Muuta tuotantoa oli myös useita satoja MW. Ilman tuurisähköä oltaisiin oltu kusessa tammikuun pakkasilla! Fingrid ei osannut ennustaa, että kulutus voi mennä jopa 15000MW. Onneksi näitä piikkejä on hyvin harvoin. Ensi vuonna tuleva Aurora linja auttaa sen 800MW verran lisää tuontiin kapasiteettia. Suomeen pystytään tällä hetkellä tuomaan Ruotsista 1200MW etelä +pohjoinen. Virosta saman verran normaalitilanteessa, ei nyt. Ja Norjasta se 100MW. Jos oltaisiin vain ydinvoiman ja tuonnin varassa päästäisiin n. 8000MW.
Kyllä loppuisi käytännössä hyvin moni harrastus jos seuraan pääsemisen edellytyksenä olisi se, että pitää olla jonkun tutun lapsi tms. Siinä sitten ihmetellään, kun väki ukkoutuu ja tullaan rollaattorilla hirvimetsälle.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010153756.html
Jos tuulivoiman lavat ei pyöri, ei kyseessä aina ole sähköyhtiöiden ”operaatio”. Osa tuulivoimaloista ei tuota sähköä, mikäli hinta painuu miinukselle. Ihan täysin luontevaa toimintaa. Miksi tuottaa enempää jos sähköä ei mihinkään saada vietyä eikä se ole kannattavaa.
Tuulivoiman tuotanto kasvaa koko ajan. Ei mene kauaa, kun tuulivoiman tuotanto voi olla jonain päivänä 7000MW. Siihen ydinvoimaa päälle se 4400MW. Kun tämä tapahtuu lämmityskauden ulkopuolella jolloin kulutuskin pienempää joudutaan tuotantoa jo voimakkaastikin rajoittamaan.
Juu kyllä minulle on tuttua miten sähköyhtiöt katteensa tekevät.
Niinhän sitä säännöstellään parhaillaankin. Kaukolämmön, teollisuuden ja vesivoiman tuotantoa parhaillaankin rajoitetaan rutkasti normaaliin päivään verrattuna.
Tosiaan hinta on hyvin kohtuullinen, vaikka tuotantoa rajoitetaankin.
En nyt ihan tiedä miten käyttäjänä vaikutan tuotannon tasapainotukseen? Pörssisähkön käyttäjä kantaa hintariskin itse. Kulutuksen tasapainotukseen kyllä voi käyttäjä vaikuttaa. Määräaikaisessa maksat siitä, että yhtiö kantaa riskin puolestasi.
70% ihmisistä maksaa mielellään kovempaa hintaa mitä markkihinta, niin ei yhtiöillä ole mitään hätää.