Käyttäjän Numppi kirjoittamat vastaukset
-
Niitä edullisia sai viime vuonna 8-10 sentin väliin täälläpäin. Tammikuun oma hinta oli 10,5. Ja oli poikkeuksellisen kylmä kuukausi. Helmikuu meni puoleen tuosta.
”Eivät ole osanneet sähköyhtiöt povata sähkön hintoja etukäteen, ennenkään eikä ne osaa nytkään”.
Olen sanaton. Sovitaan sitten näin. Sähkömarkkinoiden toiminta on selvästi hyvin hallussa.Ajattele vaikka niin, että miksi pörssisähkön suosio jatkaa koko ajan kasvamistaan? Jos kerran määräaikaiset ovat niin halpoja. Vastaan puolestasi. Ihmiset ovat tulleet siitä tietoisemmiksi ja seuraaavat spot hintoja. Monelle tullut harmitus katsoa kuinka paljon sitä vakuutusta tosiaan joutuu pitkässä juoksussa maksamaan.
Onko se hintojen katsominen ongelma muutakuin Puukille? Katson minäkin päivittäin pörssikurssit, ei tuota ongelmaa.
Kun loppuu argumentit niin yleensä mennään tuohon tuntien vahtaamiseen. Esim nyt vaikka lähes koko helmikuun spot hinnat olivat monesti koko vuorokauden alle 5 sentttiä. Ja päivän halvimman ja korkeimman ero hyvin pieni. Ei ole hirveästi tarvinnut niitä vahdata?
Toki jos haluaa päästä huomattavan halvalla voi yrittää optimoida kaiken aina täydellisen oikein. Ei vain ole perheellisenä mitään järkeä tai tarvetta. Kolmasosa suomalaisista jo tykkää ”vahdata” tunteja. Määräaikaisissa taitaa suurin ryhmä olla sauvakävelijä tolopainen ja muut eläkeläiset.
Ero ei todellakaan ole sentin kymmenyksissä spot hintaan verrattuna. Siellä sähköyhtiön päässä osataan kyllä laskea riskit ja siirtää se hintaan. Sähköyhtiöille tietysti harmi, kun määräaikaiset vähenevät. Kulutuksen tasapainotuksen kannalta taas loistava asia, hintapiikit vain vähentyvät.
On se hyvin halpa, kun ottaa huomioon millainen talvi ollut. Näin kylmää talvea ei ole pitkään aikaan ollut. Ja spot hintataso kuukausittain silti ollut korkeimmillaankin hyvin lähellä tarjolla olevien määräaikaisten tasoa. Juuri sanottiiin helmikuun olleen tilastojen valossa normaali 2000-luvun talvikuukausi lämpötiloiltaan, miten halpaa pörssisähkö olikaan.
Mitä useampia vuosia katsoo, sitä enemmän maksat määräaikaisten tuomaa ylihintaa vakuutuksina. Eipä ole esim viiden vuoden aikana koskaan ollut viittä hyvin kylmää talvea peräkkäin.Tolopaisen tarinoihin oppinut suhtautumaan pienellä varauksella, kuten hänen sähkösopimuksesta voimme muistella. Todennäköisesti kuitenkin ”nuori rouva” on tosiasiassa Finnairilta juuri eläköitynyt stuertti nimeltään Peter.
Sähköhän on parhaillaan yllättävän halpaa. Jos keskihintaa pyörii 10 sentissä ilman Olkiluotoa ja heikolla tuulivoimalla.Ainoa minkä keksin on Nordpool, mikä ilmoittaa alvittoman hinnan. Sinne Tolopainen tuskin on eksynyt.
Mikä yllätys se oli? Täällä palstalla on useaan ottteeseen todettu valtaosan tarjolla olevien sopimusten olevan 8-10 sentin välissä. Ja tuon grafiikankin perusteella tämä todennäköistä on. Alle 5 sentin vaihtoehtoa ei enää edes ollut, joten siitä voi tehdä johtopäätöksiä. Näitä reilusti alle 8-10 meneviä täällä on kyseenalaistettu.
Tolopaisenkin tämä normaalia paljon halvempi paljastui sillon palturiksi.Varoitus! Saattaa sisältää energiateollisuuden ”propagandaa”.
Luuletko, että kaikki tuotantolaitokset ajavat 24/7?
Olkiluoto huollossa ja tuulivoima olematonta. Viikonloppuisin on kaukolämmön ja vesivoiman tuottamaa sähköä yleensä vähemmän tarjolla kuin arkena. Nyt näiden muiden tuotantomuotojen vaikutus korostuu, kun em mainitut poissa pelistä. Eli viikonloppuna on tuotantoa vähemmän kuin arkena.
Parhaillaan kaukolämpö tuottaa 1800MW ja teollisuus noin 1600MW. Normaalisti Olkiluodon ollessa toiminnassa ja tuulivoimaa ollessa kaukolämmön tuotanto pudotetaan muutamaan sataan MW ja teollisuudenkin runsaasti. Eli vaikka teollisuus kuluttaa vähemmän niin myös tuotantoa on viikonloppuisin vähemmän. Nyt se vain korostuu.Varttisähköön siirtymisen näen vain hyvänä asiana. Kuten jutussa esitettiin rinkopaneelien kannattavuuteen se negatiivisesti vaikuttaa. Meillä kyllä viilennetään yölläkin. Kesän laskut niin halpoja, että jos alkaisin niillä rinkopaneeleita lyhentämään, saisi perikunta maksaa loput erät. Turhan kallis ekoteko minun makuuni. Hellepäiviä keskimäärin se noin reilu 30 vuodessa. Jos siinä ajassa täytyy säästöt tehdä. Olematon tuottoaika.