Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
70-luvulla meni meiltä n.5 ha metsää ja kolme rantaa Ivo:n voimalinjan alle. Nyt alkaa uusi lunastus kun viereen tulee toinen, vähän isompi linja, Fingridin järvilinja. Eli lisää metsää ja rantaa, uutuutena kolme rakennustakin purkuun. Ja syy tämän 290 km pitkän linjan rakentamiseen: Varaudutaan Etelä Suomen kasvavaan sähköntarpeeseen, kun oma tuotanto ajetaan siellä sekä sähkössä että kaukolämmössä ilmastohätätilan vuoksi alas, ja vaje korvataan tuuli-, ydin-, ja ostetulla vesivoimalla. Tämän hankkeen Yva on surkuhupaisaa luettavaa, uutta johtokäytävää tehdään kun pitää kiertää Natura-alueita, liito-oravan puita lueteltu sivukaupalla, ja sivulauseessa todetaan että vain parikymmentä rakennusta joudutaan purkamaan, ja sydäntahdistinpotilaan kannattaa kulkea linjan ali sieltä missä johdot ovat korkeimmalla. Minäkö katkera? En vielä mutta suhteellisen v-tuuntunut.
Tällä mo:lla hyvien neuvojen antajiin varmaan sama asenne kuin eräällä isännällä täälläpäin. Karjassa oli vanha lehmä joka ei enää oikein lypsänytkään. Tarkkailukarjakko ehdotti lehmän poistamista huonon kannattavuuden vuoksi. Isäntä totesi”mutta tekee se savipellolle niin hyvän paskan”
Tässähän on kyse siitä kun kollektiivi-klusteri on kukistettu, ja mo on saanut korjuuseen kätketyt miljardit palautumaan vähennysten ja alv-palautusten muodossa itselleen, ja niistä kertyneillä rahoilla hankkinut kalustoa saadakseen osallistua kilpailuun omista rahoistaan jotka klusteri keräsi aiemmin pystykaupassa koska metsänomistajat eivät älynneet pyytää laskua. Ponsse on siitä rehti firma että lähettävät varmasti laskun koneesta, ja myös rahdista saa pyytäessä erillisen laskun ettei sekään jää vähentämättä.
Puuki, minulla on toisena kaivurina 2,5 tonninen kumitelakaivuri. Metsän muokkausta olen kokeillut n. puoli tuntia, ei kannata rikkoa teloja kiviin ja kantoihin näillä muokkaustaksoilla. Periaatteessa voima kyllä riittäisi ja polttoainetta tosiaan se pari litraa tunnissa riittää. Pieniä ojansiivouksia, rumpuputkenvaihtoja yms olen tehnyt, siinä ne metsätalouskaivut ovatkin olleet.
Aiheeseen liittyen: Taannoisilla Australian reissuilla kuulin, kuinka puuvillan viljelyalueella on vatsa – ja suolistosyövät yleisiä. Syynä ehkä torjunta-aineiden lentolevitys pelloille, ja paikallinen tapa kerätä kaikki sadevesi talteen katoilta säiliöihin. Sitä sitten juovat kun muu vesi loppuu. Kuulemma ”tank water” on hyvänmakuistakin.
Joovain. Eli et pyydä tarjousta kuin toimituskaupasta. Mistä sitten tiedät paljonko voitat tai häviät, et ainakaan voita tuota 40 mk.Minä ainakin kysyn pysty- ja hankintakauppatarjouksen muista paitsi aukkoleimikoista.
Kerroppa noin hinnoilla paljonko esim. 10000 € arvoisessa pystykaupassa voittaa jos sen tekee toimituskauppana ja hakkuuttaa yhtiön sopimusurakoitsijalla?
Saattaa olla sama fiilis kuin isävainaa aikoinaan kuvaili käyntiä verotoimistossa kuittimapin ja tilikirjan kanssa, ”suu kuivana ja kainalot märkänä”
Verottajasta puheenollen, aika tarkasti seuraavat rahavirtoja. Kerran kirjasin ennakkomaksun vuodenvaihteessa väärän vuoden puolelle, ja ei kun puhelu verotoimistosta. Toinen kerta toisin päin, ilmoitin energiapuutulon, mutta ostaja ei, ja taas minulle puhelu. Jälkimmäinen puhelu meni virkailijalla nauruksi, kun selvisi ostaja, ei ollut kai eka kerta kun ko.ostaja ilmoitellut vähän mitä sattuu.
Jotta puun myyjä hyötyisi saadessaan korjuusta erillisen laskun ja saisi siten enemmän verotettavaa tuloa, pitäisi a) hakkuuyrittäjän laskea taksojaan verrattuna yhtiön laskuun hakkaamiseen tai b) puun ostajan maksaa enemmän puusta. Jos näin käy, on Joovain maailman paras neuvottelija.