Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Tuohonkin olisi kannattanut ottaa se järeämpi ketju niin ei olisi uranreunapuut alkaneet lahomaan? ei tosiaan, huolellisempi ennakkoraivaus olisi auttanut paljon.
Eli tiivistettynä: Moto ja ajokone pitää olla mahdollisimman suuri, että polkuhinnoilla urakoivat pärjäävät. Ja kun ei ole kuin suuria koneita, laitetaan lisää leveyttä teloihin että pysytään pinnalla. Ja jos joku mo arvostelee leveitä uria ensiharvennuksella, lohdutetaan ettei toisella harvennuksella tarvitse poistaa uranvarresta niitä tukiksi kasvaneita puita kun ura on jo ollut 15 vuotta odottamassa. Kuitenkin se 25 t moto on sitten liian pieni jos sattuu ylispuita olemaan, joten ne jätetään säästöpuiksi tai jätetään palsta kesken. Hehtaarin aukkoa ja hehtaarin enskaa varten kannattaa tuoda koneet 5-akselisella lavetilla, mutta 10 ha enskaa varten ei asioikseen kannata tuoda harvennuskonetta 2- tai 3- akselisella lavetilla.Ei hyvänen aika, onneksi ainakin täälläpäin löytyy kalustossa vielä valinnanvaraa eri kohteille.
Prosilvaa voin suositella, puomia reilu 10 m, 700/34 renkailla menee nätisti eikä ruovi käänteissä. Tälle talvelle juuri ko kone varattu tekemään harvennuksia.
Olisi mukava kuulla jonkun yrittäjän kokemus, onko puolet halvempi ja kevyempi kone harvennuksella tuhoontuomittu ajatus. Jos oikein olen ymmärtänyt, ensiharvennus on useimmiten nollatulos- tai tappiotyötä isolle koneketjulle, ja joka tappio paikataan sitten isomman puuston harvennuksessa ja aukolla. Mo:na oma kokemus on vähän kahdenlainen, isolla koneella on tehty todella hyvää ja todella huonoa harvennusta, pienemmällä vain hyvää. Ison koneen huonolla jäljellä juuri liian leveät urat, urien reunat todella harvat ja keskivyöhyke harventamatta, ja kuvion keskellä viimeiseksi jäänyt n.15 m kaistale vielä halkaistu sillä 5m ajouralla.
Olisikin mukava nähdä kun esim. Seppänen tekisi videon ensiharvennuksesta pienemmällä koneella.
Taneli: puulämmitykseen siirryttiin kokonaan v.1990, eli n.300000 litraa öljyä jätetty polttamatta.Lämmitettävänä kaksi taloa, 100 ja 300m2, niistä uudempi vuodelta 1898, ja lisäksi vähän lämmintä työtilaa vanhassa navetassa. Myönnän, ei kaikkein ekologisin asumismuoto lämmönkulutuksen kannalta.
Maa/ilmalämpö on hyvä ja laitteetkin järkevän hintaisia normaali omakotitaloluokassa, mutta yli 40 kw lämmitystehon vaativassa kohteessa laitteiston ja lämpökaivojen hinta pompsahtaa jo niin paljon yli hakekattilasta, ettei kynnet enää pitäneet, varsinkin kun sähkökulutkin olisivat kasvaneet. Tulevaisuudesta ei tiedä, voi olla että näitä vanhoja taloja ei saa enää pitääkään asumiskäytössä, ei ainakaan lämmittää puulla.
Itse laskeskellut karkeasti omalla kohdalla näin: 10000-15000 litraa polttöljyä korvautuu n. 100 km3 puuta,haketettuna n250m3. Taitaa n.1e öljynhinnalla jäädä puulle 100€ kuutiohintaa. Öljynkulutusmäärä voisi toki olla nykyaikaisilla kattiloilla pienempi.
Ajalta kun olin vielä Mhy jäsen, jäi mieleen, pitäisikö toimihenkilöitä vähän kouluttaa vaitiolovelvollisuuteen ja lojaaliuteen jäseniä kohtaan? Sai kyllä kuulla ihan pyytämättään naapurien metsien tilanteen ja onnistumiset ja epäonnistumiset. Ilmeisesti omat asiat levisivät myös eteenpäin…
Taitaa Arvometsän laskelmista juurikin puuttua hakkuun jälkeinen vioittuneiden taimien raivaus kulupuolelta. Aiheeseen palatakseni, kun hehtaarille tulee ajouraa enskassa n.500 metriä ja jos vähän kapeammalla koneella säästäisi esim. yhden puun 4 metrin välein, olisi se jo 125 puuta hehtaarilla enemmän varttumassa tukiksi. Paavo Puuntuottaja taisi laskelmassaan arvioida, että korjuu saisi urattomana maksaa mo:lle n.6 euroa motilta enemmän ja tulos olisi sama. No uraton korjuu ei ole realismia isommassa mittakaavassa, mutta harvennukset pitäisi pystyä teettämään nykyisiä yleiskoneita pienemmällä kalustolla. Jos tarpeeksi moni vaatii, ostajien ja urakoijien luulisi vastaavan kysyntään. Itselläni on maarakennustaustaa, siellä olisi lyhyt ura yrittäjällä jos yrittäisi joka työhön tarjota 25t telakaivuria.