Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Jovain, kannatta pyytää ettei motokuski nostele tukkeja uralle vaan uran viereen, on helpompi ajaa puut laaniin.
Annelj, olpa kerrannii heleppolukuset kotjsivut! Kaeken muun hyvän lisäks on vielä niin hövelj virma että näretukinnii katkasoovat vasta 15 sentin kohalta. Ja aekonaan niillä olj niin innokas ostomies että soetti vielä uuvevuuen uattoiltana ja kysy henkilotunnuksen ettei jiä viimetinkaan.
Tuossa MM kommentissa tiivistyy koko metsäurakoinnin, – palvelun ja -neuvonnan henki, ei kannata kokeilla muuta kuin samaa mitä muutkin tekevät.Suurin edistysaskel vuosikymmeniin on paakkutaimi ja hakkuuketjun kasvanut tuntituotos. Hienoja asioita molemmat, mutta uudet mo sukupolvet tulevat valitsemaan metsän suojelun ja mahdollisimman helpon ja (tulokseltaan)siistin puukaupan väliltä(jos silloin vielä on puun jatkojalostusta). Metsäyhtiöt ovat tämän jollain tasolla jo oivaltaneet, sama hemmo ostaa puut, myy taimet, raivaukset, lannoitukset, tienteot(?). Paljon olisi vielä tilaa ketterille pikkufirmoille , jotka olisivat kuin privat pankkiireja metsänomistajalle, pitäisivät asiakasta kuin kukkaa kämmenellä. Mhy:llä olisi ollut tässä taivasten valtakunnan avaimet käsissään, mutta turha jäykkyys, politikointi ja salaseuraisuus eivät ole parhaita markkinavaltteja. Ei kerta kaikkiaan ole tätä päivää, että seuraava kontakti puukaupan jälkeen on, kun ilta kahdeksalta motokuski soittaa, ”tulin tähän sinun leimikolle, onko siellä jotain erikoista?” Itsellä on melko täystyöllisyys yrittämisessä jo maansiirto, metsätalous ja matkailupuuhissa joten en ehdottomasti ehkä ala metsäpalvelujen tuottajaksi(paitsi jos kuitenkin saattaisihan tuota harkitakin)
Varmasti ajetaan se 30000m3, ja moni urakointiyritys näkyy tekevän Fonectan mukaan tulosta pari tonnia/työntekijä. Toki jotkut pärjäävät paremminkin. Ei oikein ole markkinälähtöisyys muotia metsäkoneurakoinnissa, googlettamalla vaikea löytää pienemmällä metsäkoneella urakoivia. Siinä voisi olla markkinarako hyvällä asenteella toimivalle yrittäjälle, neuvoisi ja hoitaisi mhy:tä pienemmällä kulurakenteella hankintakaupan, kilpailuttaisi hintoja , ja hakkaisi/hakkuuttaisi sopivan kokoisella kalustolla. Siihen vielä kännykkäsovellusta, kuvia ennen/jälkeen hakkuun, reaaliaikaista kuvaa työstä, yms. Mutta ei, mennään vaan entisellä tekniikalla ja ihmetellään kun kaupunkilaismetsänomistajat eivät myy puuta ja joku ilkeää kauhistella leveitä ajouria eh-metsässä.
Mikä on Ruotsissa eritavalla kuin Suomessa jos tämmöisillä hakataan? Pikku ajokone ajanut vuodessa 9500m3, eikä haamu-uria tehdä tällä harvennuksella vaikka puomia vain reilu 7m.
Xiaomi oli jonkun aikaa, ehkä oli vähän tarkempi gps kuin nykyisessä Samsungissa, tälläkin pärjää. Xiaomia, Sonya ja motorolaa kokeilin, olivat muuten hyviä mutta näyttö lakkaa toimimasta eka halkeamasta ja lasin vaihto kallis eikä laseja ollut varastossa eikä saaneet tilaamallakaan. Tämänkin Samsungin näyttö jo säröillä suojista huolimatta mutta toimii. Voi jos saisi joskus puhelimen jossa oikeasti lasi kestäisi. Olen särkenyt lasin normaalin pudottelun lisäksi mm. hitsauskipinällä, kuorma-autolla ja tiehöylällä.
Tuohonkin olisi kannattanut ottaa se järeämpi ketju niin ei olisi uranreunapuut alkaneet lahomaan? ei tosiaan, huolellisempi ennakkoraivaus olisi auttanut paljon.
Eli tiivistettynä: Moto ja ajokone pitää olla mahdollisimman suuri, että polkuhinnoilla urakoivat pärjäävät. Ja kun ei ole kuin suuria koneita, laitetaan lisää leveyttä teloihin että pysytään pinnalla. Ja jos joku mo arvostelee leveitä uria ensiharvennuksella, lohdutetaan ettei toisella harvennuksella tarvitse poistaa uranvarresta niitä tukiksi kasvaneita puita kun ura on jo ollut 15 vuotta odottamassa. Kuitenkin se 25 t moto on sitten liian pieni jos sattuu ylispuita olemaan, joten ne jätetään säästöpuiksi tai jätetään palsta kesken. Hehtaarin aukkoa ja hehtaarin enskaa varten kannattaa tuoda koneet 5-akselisella lavetilla, mutta 10 ha enskaa varten ei asioikseen kannata tuoda harvennuskonetta 2- tai 3- akselisella lavetilla.Ei hyvänen aika, onneksi ainakin täälläpäin löytyy kalustossa vielä valinnanvaraa eri kohteille.
Prosilvaa voin suositella, puomia reilu 10 m, 700/34 renkailla menee nätisti eikä ruovi käänteissä. Tälle talvelle juuri ko kone varattu tekemään harvennuksia.
Olisi mukava kuulla jonkun yrittäjän kokemus, onko puolet halvempi ja kevyempi kone harvennuksella tuhoontuomittu ajatus. Jos oikein olen ymmärtänyt, ensiharvennus on useimmiten nollatulos- tai tappiotyötä isolle koneketjulle, ja joka tappio paikataan sitten isomman puuston harvennuksessa ja aukolla. Mo:na oma kokemus on vähän kahdenlainen, isolla koneella on tehty todella hyvää ja todella huonoa harvennusta, pienemmällä vain hyvää. Ison koneen huonolla jäljellä juuri liian leveät urat, urien reunat todella harvat ja keskivyöhyke harventamatta, ja kuvion keskellä viimeiseksi jäänyt n.15 m kaistale vielä halkaistu sillä 5m ajouralla.