Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Maalämpöä, viemärivesien lämpöä, konesalien hukkalämpöä, meriveden lämpöä. Kaikki nämä valjastetaan kaukolämpöön pumppujen avulla. Eli kivihiilen ja turpeen lämpöenergia haalitaan sähköpumpuilla jostakin.
Onko kukaan nähnyt laskelmia paljonko suomen sähkönkulutus kasvaa kun kaukolämpöä aletaan tehdä lämpöpumpuilla? Isoissakin pumpuissa hyötysuhde vissiin sama n.1:3. Lisäksi ainakin osa kaukolämpöverkoista ja kiinteistöistä soveltuu huonosti lämpöpumpun tuottamalle viileämmälle kiertovedelle. Eli investointeja tiedossa infraan.
Arvo Kettusen opetusrasti no.10, 1.2 ha:”Tähän tehtiin olosuhteiden pakosta avohakkaus 1982 ja istutus 1983, kun puutavarayhtiöt eivät olisi tehneet yläharvennusta. Itse en olisi sitä kerinnyt hakata navetan rakentamisen vuoksi. Yläharvennus olisi johtanut todennäköisesti metsän rauhoittamiseen.Tätä metsää harvennettiin 1970 alussa alaharvennuksena. Siihen oli kasvanut 290 m³ puusto ennen aukon tekoa.Tämä metsä on pystykarsittu ja harvensin sen talvella 2012-13, josta sain talven polttopuut ja kuvan (alla) osoittaman kuitupinon 19,4 m³ ja rahaa 640,20 € hankintakauppana. Tämä siis ensimmäisen 30 vuoden tuotto metsänomistajalle.” Kuka vei avohakkuutilin?
Jos töitä tuntuu olevan enemmän kuin kolleegoilla, kertoo se enemmän halvasta urakkahinnasta kuin tarpeeksi painavasta koneketjusta. Juuri lopettelin ajamasta Prosilvan jäljiltä ykkös- ja kakkosharvennuksia, jälkeen olen taas kerran erittäin tyytyväinen. Jotain tuon ison renkaan maastoystävällisyydestä kertoo, miten moto ajoi pari kertaa sulan pihanurmikon yli eikä vaimo huomannut mitään. Teloilla ajon olisi saattanut huomata.
Perko, olen käynyt itse myymälläni aukolla savotassa myyntipuun merkeissä jo kaksi kertaa, ja ikää 52v.
Taas on monelta unohtunut”Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta…”
Myrsky kaataa kyllä melko samalla tavalla harsittua kuin muutenkin harvennettua metsää, tai aukon- tai pienaukon reunametsää. Tämä ei tosin ole akateeminen,tekoälyllä simuloitu päätelmä vaan omin silmin nähty. Mitä tulee heinään, sitäkin vain jostain löytyy jk-metsään. Hirvi kyllä syö kaikkialla koivuja ja mäntyjä, paitsi että niitä tulee jk-metsään tietenkin vähemmän. Vai onko joku nähnyt harsitun metsän joka muuttuu pikkuhiljaa koivikoksi tai männiköksi. Mielelläni toki myöntäisin olevani väärässä, ja jk osoittautuisi kaikkialla ylivoimaiseksi menetelmäksi ja lähes kaikki hoitokulut jäisivät pois, ja koneyrittäjätkin osallistuisivat talkoisiin ja tekisivät poimintahakkuun aukon taksalla. Omat kuviot olen sillä silmällä katsonut, ja n. 2% varmaan hakataan seuraavaksi poimintahakkuulla, koska: valmiiksi selkeästi eri-ikäisrakenteinen, tai todella kivinen ja jyrkkä rinne, tai oma aamukahvipöydän maisema.
Joko muut ovat alkaneet reagoida tähän ”vihreään siirtymään”? Ennen viime vaaleja, kun jutut alkoivat mennä tällaisiksi, hakkasin rantakuvioita aukoksi etupainotteisesti, harvensin ja kunnostusojitin kaikki suokuviot. Loppu vaalikausi mennään suht normaalisti, ja jos meno (ja gallupit) näyttävät pahalta, sitten mietitään jatkoa. Ehkä aukkoja tulee aika ravakasti. Inhottavaa kun on tällainen uusi riesa jota vakuutus ei korvaa, myrskyjen, hirvien ja heinittymisen lisäksi.
Isuzu d-maxista kokemusta 2015 alkaen. 140000 km olen ajanut, etujarrupalat ja yksi sulake vaihdettu koko aikana(öljyjen lisäksi). Kulutus 7,5-17/100km, suurin kulutus kun perässä täysi 3,5 tn perävaunu. Hyvä ajaa, kulkee maastossa. Ostaessa hintaero muihin vastaaviin useita tuhansia Isuzun eduksi. Ostan uudelleenkin jos tulee joskus ajankohtaiseksi.
Tämähän olikin hyvä taktiikka, annettiin Kristalle ja Marialle muutama kymmenen miljoonaa niin pääsivät ostamaan suojelualueita ja hehkuttamaan sitten saavutuksiaan somessa. Halpa hinta tehtaanperustamisrauhasta.