Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Laskekaapa huviksenne 3-tai 5-akselisen lavetin kulut, hankinta, huolto, renkaat, vakuutus, d-vero, polttoaine. On muuten eroa. Ei ihme jos tulee tappiota ja harmittaa tehdä ensiharvemnusta vimpan päälle. Helposti alkaa syy siirtyä huonoon taimikonhoitoon ja ennakkoraivaukseen. No, kunhan pö maksaa 2,5€/litra ja dieseli 3, ja jos vielä yleensä tehdään ensiharvennuksia, alkaa kalusto valikoitua tehtävän mukaan. Mikä muuten on esim. Sampon ja Ponsse scorpion polttoaineenkulutus ensiharvennuksella per tehty kuutio?Miksi alueurakoijat eivät myy ensiharvennuksia niihin erikoistuville aliurakoijille? Tiedän kyllä että varsinkin ajotaksat ovat aivan naurettavia, mutta kukas niihin on suostunut?
Juuri noin. Huonoin kuvio nyt hakattu, kertymä pieni, lähinnä urien väliin jäänyttä ensiharventamatonta puuta. Hiemän suurempi kertymä ensiharvennukselta kostautuu nyt minulle ja toiselle urakoijalle. Toki nyt metsä jää päätehakkuuta odottamaan melko sopivassa tiheydessä. Asia on nyt opittu, valvonta ja ennakkosuunnittelu ensiharvennusten toteutuksessa aivan eri tasolla. Ei voi todellakaan luottaa kaikkiin ammattimiehiin.
Ihan turhaa pelotella ettei harvennukset tule tehtyä jos niitä ei saa tehdä samalla koneella kuin aukkojakin. Kaikki on saatu harvennettua. Kysyntä luo tarjontaa. Leveän uran perustelu sillä että joutuu seuraavalla harvennuksella kuitenkin leventämään uraa ontuu, mitä haittaa jos joutuu tekemään muutaman tukin enemmän? No, ehkä nouseva polttoaineem hinta opettaa laskemaan kannattaako 50 litran puita tehdä 2000kg vai 500 kg kouralla? Ja nyt ei tarvitse kommentoida miten se yksi susipuu jää tekemättä ja soitetaan lavetti kun kukaan ei ilmoittanut siitä. Antaa jäädä, ottaa seuraavalla kerralla.
Aamulla kävin katsomassa kakkosharvennusten aloitusta, Ponsse ajoi ensiharvennuksen uralla (telat päällä, ei tarvitse huolestua). Metri jäi puolelleen väliä reunapuihin. Kuski hieman ihmetteli urien leveyttä, ja suurin osa poistettavista puista oli koukittava kuitenkin urien puolivälistä joka oli jäänyt harventamatta viimeksi. Tuon enskan jälkeen ei sitten olekaan ns. ulottuva, vakaa, ja taloudellisesti tuottava yleiskone hakannut meillä ensiharvennuksia.
Vieläkö ihmetellään miksi venäläinen kone kierteli ”huvikseen” katsastamassa Tikkakosken ja muutaman muunkin paikan? Tai kuinka ”kesämökkejä” helikopterikenttineen tuli saaristoon? Tai venäläisyritysten varastohalleja radiomastojen viereen? Naurattaa vähän täällä Kuopiossa, miten kaupungin metsäsuunnitelmasta vängätään, hakataanko vuosikasvusta 50 vai 63 prosenttia. Samalla Kuopion Energialle tulee päivässä n. 100 rekkakuormaa haketta Venäjältä, n. puolet kulutuksesta. Ihan niin kuin Putin ei vastaisi pakotteisiin samalla mitalla. Nyt olisi esim. hyvä hetki perua turvekoneiden romutuspalkkiot, ja päinvastoin kannustaa yrittäjiä tuottamaan ensi kesänä aumat täyteen.
Jotain tällaista pitää keksiä. Tulevaisuudessa tuskin löytyy raivaajia nysväämään joka kuviota ainakaan kannattavasti jos kuitupuun hinta ei nouse. Tukkia tuottavat hakkuut sitten hienommalla kalustolla.
Teukasta tulee mieleen Lasse Lehtinen, jos hänellä on nuha tai auto ei lähde käyntiin, syy on yksin Kekkosen.
Parempi luottaa siihen paremmin metsänomistajien etua valvovaan järjestöön joka on?????
Facebookissakin aukesi
https://www.facebook.com/444027378982253/posts/5134512406600370/
Minulla aukeaa ihan ilmaiseksi:
”Euroopan komissio aikoo jatkaa maa- ja metsätalouden kurittamista tiukoilla ennallistamisvaatimuksilla. MTK:n mukaan Suomesta ollaan tekemässä pohjoista luontoreservaattia.
”Julkisuuteen vuotaneet tiedot ovat hurjia. Liioittelematta voi ennakoida, että komission valmistelemalla ennallistamislainsäädännöllä olisi erittäin merkittäviä vaikutuksia maa- ja metsätaloudelle”, toteaa MTK:n metsäjohtaja<b> Marko Mäki-Hakola</b>
<b>Komissio esittää</b> ympäristön tilaa koskevia säädöksiä liukuhihnalta. Mäki-Hakolan mukaan sopii kysyä, onko uusiutuvien luonnonvarojen käytölle enää sijaa ihmiskunnan vaikeimpien haasteiden ratkaisijana.
”Biodiversiteettistrategian mukaan vähintään 30 prosenttia EU:n maa-alueista tulee suojella. Kestävän rahoituksen taksonomiassa esillä on ollut ehdotus, että talouskäytön ulkopuolelle tulisi jättää 20 prosenttia metsästä, eikä aiemmin tehtyä suojelua huomioitaisi”, Mäki-Hakola luettelee.
Uusiutuvan energian osalta kaavaillaan, että tietyiltä alueilta energiapuuta ei saisi korjata ” ”
<b>Uusimpana osana </b>vyörytystä komissio on valmistelemassa asetusta, joka sisältäisi laillisesti sitovat tavoitteet ennallistamiselle. Päätavoite on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki ennallistamista tarvitsevat alueet ovat ennallistamistoimien piirissä.
Julkisuuteen vuotaneiden tietojen perusteella ennallistamisen vaatimukset kohdistuisivat erittäin kattavasti metsiin ja maatalousalueisiin.”