Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Voisiko nyt joku puuta myyvä pyytää sopivasta leimikostaan sekä avo että harsintatarjoukset? Kaksi vuotta sitten myin vajaat 1000m3 ylispuu/suojuspuu/yläharvennushakkuuna koska metsä tarvittiin muuhun maksulliseen vapaa-ajankäyttöön. Hinta jäi alle avohakkuuhintojen kaikissa puulajeissa, vaikka miten tingittiin. Hakkuujälki oli tosi hyvä, jätetty puusto säilyi yllättävän hyvin. Valitettavasti kuvion eniten jk-kaltaisista kohdista tuuli kaatoi suuren osan niistä kuvitellun seuraavan jk-hakkuun poistettavista tukkirungoista. Myös hyvältä näyttäneen 1-2 kuitupölkyn kokoisen kuusikon hidas reagointi lisätilaan yllätti, ei niistä tällä menolla 10-15v päästä kummoista tiliä tulisi. Mutta kuten sanoin, kuvio ei enää ole talousmetsäkäytössä. Jos olisi, aukko olisi ehdottomasti tehty.
Nostokoukku, juuri noin. Pyykki menee gepsin edelle. Paitsi raja voi olla mutkitteleva, kaarevakin ilman pyykkejä. Itselläni melkein kilometri rajaa naapuritilan kanssa luonnonpurossa. Onkin ehkä selvin kaikista rajoista.
Mml:n sivuilta: ”Suomessa on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä, joista noin 3 miljoonaa joilla ei ole tarkkaa sijaintia.” Tilanne korjautuu koko ajan kun uusia lohkomisia/rajankäyntejä tehdään. Kun rajapyykit löytyvät, ja suora linja saadaan tehtyä vaikka sinne naapurin aukkoon vaikkapa 10 m päähän, saa tarkan linjan merkittyä mittanauhan ja kulmaprisman avulla. Ellei halua maksaa rajankäynnistä… Omilta rajoilta löytyy paljon rajaojaa joka kaivettu rajaa pitkin, ja suolta löytyy myös pätkiä joissa kaksi ojaa vierekkäin ja raja pyykkeineen ojien välissä. Eivät ilmeisesti ole osanneet jakaa ojan kustannuksia niin tehneet molemmat oman.
Kyllä moto gepsi varmasti ilmoittaa sijaintinsa senttien tarkkuudella, kyse on siitä ettei koura voi tietää onko sille annettu rajan sijainti oikein. Jos rajaa ei ole pidetty auki eikä rajapyykkejä tarkemitattu tai edes merkitty niillä valkeilla risteillä ilmakuvausta varten en luottaisi sokeasti moton rajankäyntiim.
Pitää nyt ymmärtää että rajat ovat olleet olemassa ennenkuin gps. Sitten kun KAIKKI rajapykit on asetettu paikalleen gps tikku kädessä, ja sitten kun se gps-tikku on käytetty jokaisen ikinä maastoon merkityn rajapyykin päällä ja tarketieto on viety kartta-aineistoon, voi olettaa rajan olevan gepsin näytön osoittamassa paikassa. Usein se on nytkin riittävällä tarkkuudella, mutta usein myös sattuu rajarikkoja tai jää niitä hakkaamattomia suikaleita.
Jos maastosta löytyy siirtämättömät pyykit, ne ovat totuus johon kaiken gps-aineiston pitää perustua. Usein aineisto onkin oikein digitoitu, mutta aina löytyy pyykkejä joita ei merkitty maastossa ilmakuviin yms. Jos Komatsun gps ja pyykki näyttävät rajan eri paikkaan, on Komatsu väärässä.
Nykygps on parhaimmillaan tarkka. Ongelma on ettei kartta-aineistoa ole välttämättä ikinä tehty olemassaolevien pyykkien perusteella. Asia tuli ilmi kun lunastin vesijättöä ja maanmittari tsekkasi vähän epävarman tiedon varassa olleet venevalkamapalstat. Gps rajapyykin ja luonnossa olleen rajapyykin välillä oli matkaa yli 5 metriä. Sijainti tuli korjattua karttoihin. Kannattaa pitää huolta pyykeistä, niistä löytyy tarkin totuus rajoista.
Harvennuspuun hankintahinnat olleet ihan ok jo muutaman vuoden, polttoaineen hintapiikki vähän välillä kuritti. Ainakin erään yhtiön varastopaikkakorvaukset ovat asiallisia. Kelirikkotien varteen ajamalla viimeiselle 5-10 min ajoajalle hyvää tietä pitkin saa koko savotan parhaan tuntihinnan, tietenkin asiaankuuluva päivämaksu suoritettuna. Pikitien varressa onkin ollut jo vuosikaudet pysyvä varastopaikka, ei tarvitse aukoa kasanpaikkoja joka paikkaan.
Korvattavia korjuuvaurioita ei ole onneksi sattunut naapurista kylään tullutta motoa lukuunottamatta. Ensimmäinen teettämäni harvennus oli samalla viimeinen metsurin tekemä, jälki oli moitteetonta, ajo alumiini-Ponssella. Tuon jälkeen alkoikin jakso, kun koko ajan levenevät ajourat, epätasainen uraväli ja -harvennusjälki tulivat normaaliksi toimintatavaksi. Kyllästymispiste saavutettiin jossakin vuoden 2010 paikkeilla, kun alle 6 metrin uria ei tasaisella, kivettömällä palstalla löytänyt millään. Tämä yhdistettynä uran vierustan yliharvennukseen ja uravälien koskemattomuuteen tuotti melkoiset kasvutappiot jotka realisoituivat 2.harvennuksessa. Sittemmin olemme siirtyneet ensiharvennuksissa hankintamyyntiin, hakkuu- ja ajokaluston (sekä kuljettajan) pystyy valitsemaan sopivammaksi. Uraleveydet palautuivat taas siedettävälle 3,5-4,5m välille. Ja korostan vielä, että kyseessä ei ole hoitamattomat metsät.
Ukko-Kolin lyhyin lenkki oli tosi ankea jo pari vuotta sitten. Kuollutta puuta paikat täynnä, silti ei kevättalvella näkynyt eikä kuulunut yhtään lintua, ei edes talitintin laulua. Lienenkö puolueellinen, mutta hoidettujen/uudistettujen metsien keskellä asuessa on tottunut näkemään myös hömö-ja töyhtötiaisia.