Käyttäjän Nuakka kirjoittamat vastaukset
-
Liikenteen ja lämmöntuotannon lamauttaminen tehdään sähköistymisen myötä pelottavan helpoksi. Kantaverkko poikki keskeltä korpea riittävän monesta kohtaa, tulee kiire hitsailla kaminoita kertostaloihin ja etsiä bensaa viimeisiin polttomoottoriautoihin. Tähän menee vielä tietenkin useita vuosia, mutta kannattaisi miettiä ajoissa.
Kulutusta/m3 voi energiapuun korjuussa pienentää jonkin verran, kun hyväksyy hakkuukouraksi pienemmän tai jopa giljotiinikouran jos karsimaton kelpaa. Toki karsimattomana saatu pö säästö menetetään osin kuljetuksessa. Korjattavan puun energiasisältöön(ja arvoon lämpönä) suhteutettuna kulutus on kuitenkin maltillinen. Tärkeämpää on huomioida kulutus niistä hakkuutaksoista sopiessa.
Koirat on iso bisnes. Sian paraskatteisin osa taitaa olla korvat, nahka ja saparo. Kärsäkin maistuu koirille. Koirien ruoka, kuljettelu yms.ei varmaan tuota hiilipäästöjä. Koiria hieromalla saa paremman tuntihinnan kuin ihmisiltä. Minäkin vuokrasin ensimmäiset pari hehtaaria metsää koirien käyttöön.
300-500 l polttoainetta teko, ajo, haketus kun korvataan 10000 litraa lämmitysöljyä hakkeella. Oma, epävirallinen kokemus 30v ajalta.
Minkähän verran näissä huonoissa kohteissa on ollut ei niin-aktiivisia metsänomistajia joille on vielä osunut yltiö optimistinen ostaja? Tarkoitan tilannetta ettei maastotarkastettua metsäsuunnitelmaa ole ollut, ja metsään.fi ehdotuksissa ja puumäärissä on oletettu että normaalit taimikonhoidot on tehty. Itse olen huomannut tarjouksissa valtavia eroja puukertymästä, yleensä oma sopimuskumppani on ollut lähimpänä todellisuutta. Ja metsänomistajien pitäisi tietää että harvennuksen voi pyytää lievempänä. Viimeisimmässä 2.harvennuksessa käytin tätä klausuulia kun piti pelastaa vähän pieleen menneestä enskasta epätasaisesti harvennetut kuviot. Myös kahden vakio ostajan välillä on melkein aina samanlaatuinen ero, toinen arvioi kertymän alakanttiin, toinen hieman yli.
Taitaa nuo korkeat pylväät tulla niin kalliiksi perustuksineen ettei täällä korpisuomessa kannata. Varsinkin kun maapohjan saa vielä 70-luvun hinnoin edullisesti käyttöön. Maakaapelina ei näitä kantaverkkoja kuulemma voi tehdä edes lyhyitä pätkiä, tosin merikaapelina sitten voi. Näissä kantaverkoissa ja tuulivoimaloissa on sekin erityispiirre, ettei näihin tarvita ympäristölupaa. Ei tietenkään, muutenhan niistä valitettaisiin jopa tuloksellisesti.
Varmaan siksi, että energiapuun korjuu olisi liian iso riski pylväsrakenteille ja haruksille. Koneilla ei saa mennä pylvään lähelle, mm.koneen tankkaus on kielletty pylvään lähistöllä. Eli viron pojat raivaavat muutaman vuoden välein kaiken pois.
Paljonkohan korkeampi linjan pitäisi olla jotta johtokäytävä kapenisi? Meille nykyisen 110kv linjan n.50m leveä käytävä levenee uuden 110+400kv linjan myötä n.40m, vaikka uusi linja on n.10m korkeampi. Hauska asia selvisi äskettäin, uudet suuret tuulipuistot vaativat kytkennän juurikin tähän 400kv linjaan. 15km päähän on suunnitteilla suurehko tuulipuisto , huonolla tuurilla saan vielä kolmannen linjan ilokseni.
Onkos kenelläkään ryhmäläisellä käytännön kokemusta auton optimoinnista, lastutuksesta? Tehoa tulee ilmeisesti reippaasti, mutta toteutuuko luvattu jopa 7-15% kulutuksen lasku?
Kuten olemme saaneet kuulla, metsäkoneissa on renkaat vain siksi että ne saadaan ajettua ulos tehtaasta telojen asennusta varten. Telojen kanssa kone levenee, lakkaa kääntymästä ja alkaa luisua sivuttain. Ja sitten ei enää sovitakaan siihen 4-5 m uraan, ei ainakaan pimeässä eikä ainakaan jos ei ole ennakkoraivattu ja tehty taimikonhoitoa ajoissa. En tiedä miten uraleveyden kirjaaminen kauppakirjaan vaikuttaisi, viimeiset kymmenen vuotta olen hoitanut ensiharvennukset kalustolla joka ei tarvitse yli 4m uraa.