Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Olen narisijan kanssa samaa mieltä keskustelun tasosta. Täysin ala-arvoista jankkaamista. Tosin täytyy tunnustaa, olen siihen sortunut itsekin joskus lähtemään mukaan. Hävettää näin jälkikäteen.
Olisikohan tuossa hiukan salaliittoteoriaa mukana? Luontojärjästöjen vastapuoliko ei ole kouluttanut ketään mielipidevaikuttamiseen?
Kuka ikinä ampuukin, joku päättää kannan hallinnasta.
Olen usein palstalla yrittänyt tolkuttaa, että ainakin Keski-Suomessa metsänomistajat päättävät kannan hallinnasta. Kakki alueelliseen riistaneuvostoon riistanhoitoyhdistysten valitsemat jäsenet ovat metsänomistajia, lisäksi kolme sidosryhmäläistä on metsänomistajia. Arn päättää isot suuntaviivat, riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästävissä seuroissa päätetään miten ne toteutetaan. Päätösvalta hirvikannasta on ainakin täällä erittäin hyvin metsänomistajien näpeissä. Hirvien tavoitekannan nostaminen seuraavalle kolmivuotiskaudelle oli arn:n yksimielinen päätös.
Nykyisellä muutalla laumalla ja muutamalla sadalla sudella ei ole mitään vaikutusta hirvi- ja peurakantaan. Paitsi se, että estävät paikoitellen tehokkaan metsästyksen. Jotta sudet, karhuhan on suurimman osan vuotta paastolla, korvaisivat metsästyksen, Tampereelta etelään pitäisi olla 500 susilaumaa. Kaksi sutta ei ole lauma, tehokkaaseen suurriistan pyyntiin tarvitaan vähintään viiden suden porukka, siitäkin osa on vielä pentuja ja vasta oppimassa mukana. Eteläiseen suomeen tarvittaisiin 2 500- 3 000 sutta, muualle Suomeen harvemman hirvikannan alueelle 200 laumaa, 1 000-1500 sutta. Saatettaisiin susien kanssa törmätä ns. sosiaaliseen kestävyyteen.
Koulussa historia oli yksi suosikkini luku-aineista, biologian lisäksi. Meille ei kyllä opetettu koulussa koskaan noin.
Metsäpeuroja on maailmassa alle 5 000, ainoastaan Suomessa ja Venäjällä. Lajia ei voi verrata siis elinvoimaisuudeltaan esim. hirveen. Kun metsäpeura palasi -50 luvulla suomen eläimistöön ja alkoi lisääntyä, petoja oli melko harvassa. Tuolloin sille luonnollisia laitumia oli nykyistä enemmän. Näihin päiviin tultaessa metsätalous on muuttanut rajusti metsäpeuran elinympäristöä ja petoja on ainakin tarkoitus lisätä kaikkialla sen esiintymisalueilla. Petopaine näkyi jo viime talven laskennoissa. Petojen tappamia peuroja löytyi ennennäkemättömän paljon.
Petojen saalistus kohdistuu lähinnä vasoihin, nuoriin yksilöihin ja jostain syystä loukkaantuneisiin. Niillä on sama geneettinen perimä kuin niillä jotka ovat ennättäneet kasvaa suuremmiksi. Kasvaminen ei jalosta geneettistä perimää.
Suomalainen yrityskulttuuri on osa maailmanlaajuista yritystoimintaa. Amerikan apinointi on meilläkin nyt hyvin muodikasta. Kouluissa ja kaduillakin räiskitään Amerikan malliin. Meillä on nyt Amerikan meininkiä ihaileva presidentti ja pääministeri. Pääministerin ”demokratia” on vain lähinnä Itä-Saksan aikaista demokratiaa. Lue mehtäukko tuon linkin teksti vielä uudestaan, ajatuksen kanssa.
Joopa, en polta polttopuita kasassa pellolla tunnelman vuoksi. Rakennuksia uuneineen on useita ja puunpoltolla on aivan järkevä tarkoitus. Ja tiliä tulee…
Polttopuun kasvatus on ylivoimaisesti kannattavinta puunkasvatusta, jos itsellä on uuneja joissa jalostaa. Ostoenergian hinnoilla suutii tukkipuun kasvatuksen tuloksen mennen tullen.