Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tuurisähkö on vähän väliä lakossa tuulettomuuden takia, atomisähkö lakkoilee vikojen takia. Ja tänne pitäisi vielä haalia paljon energiaa vaativaa teollisuutta!!!!. Mitä enemmän ropeleita pystytetään, sen epävarmempaa on sähkön tuotanto ja hinnan kehitys.
Minäkin löysin sopivan ehdokkaan. On ikänsä ollut metsäalalla, omistaa itse metsää, on keski-suomalainen, on jo eu parlamentin jäsen eikä välitä pas …kaan eu:ssa käytävistä höpiinöistä.
Rakeista oli hyötyä vain muokkaamattomaan maahan istutetuilla männyn taimilla. Kuusella vain yhdellä kohteella. Olipa kuusen käsiteltyjä aloja, joissa käsiteltyjen taimien pituuskasvu jäi käsittelemättömiä lyhyemmäksi. Kuka istuttaa muokkaamattomaan maahan ?
Argrown hyöty on kiistaton. Tosin rakeiden käytöstä hyötyi vain niiden valmistaja, ei taimet, mutta onhan sekin jotain.
Ettei vain AKT lakko vaikuttaisi Saksan tehtaiden sulkemiseen????
Nauhoitin sisukkaasti työurani loppuun asti leimikot vaikka työnantaja kehoitti siitä luopumaan, jopa vähän kielesikin. Työalueellani oli kuitenkin muutama outo paikka, jossa GPS ei näyttänyt oikein eikä edes kännykkä pelannut kunnolla. Mm. lannoitushelikopterin lentäjä päivitteli mikä ihmeen monttu täällä on, kun gepsi näyttää mitä sattuu. Pääsyy oli kuitenki se, että olin vaatimattomasta työstäni kuitenkin sen verran ylpeä, että moton oli kuljettava juuri siitä mistä olin sen oikeaksi katsonut. Nauhoituksesta tuli kyllä kuskeilta usein kiitosta. Käytin seuraavaa värikoodeja:
Punainen: leimikon raja. 2×punainen: tilan raja 3×punainen: pyykki Keltainen: reitti tieltä leimikolle / varastopaikka Sininen: säästöpuuryhmä, merkattiin ennakkoraivattavilla kuvioilla, muilla valinnan teki motokuski. Koulutuspäivillä puhuttiin usein ääni väristen ”sisäisestä asiakkuudesta”. Mielestäni tämän asiakkuuden tärkeimpiä toteuttamisia on palvella marraskuun räntäsateessa iltatuurissa töitä tekevää hakkuumiestä siten, että leimikko on hyvin merkitty.
Halvin, mitä löysin kilpailuttamalla, 7,49 senttiä. Tosin kulutukseni on niin pientä, 5 000 kw vuosi, että vaikuttaa varmaan hieman hintaan.
..Kiina tulee jälleen hallitsemaan suuria alueita Venäjästä.
Kuten myös Euroopasta, ainakin taloudellisesti ja raaka-aineittensa kautta.
Luulisin, että ympäristövaikutusten arviointien mukaan kalasääski tarvitsee menestyäkseen ehdottomasti mahdollisimman tiheän tuulimyllyverkoston saalistusalueelleen.
Kalasääski on siitä erikoinen lintu, että se ei käy oikeastaan koskaan maankamaralla. Se lentää, istuu korkean puun latvassa tai on hetken vedessä, mutta maassa sitä ei hevin näe. Toinen yhtä erikoistunut lintu on tervapääsky. Tieto siitä, että se tarvitsee ilmaa pesänsä ympärille, on sääkseltä itseltään. Pesä on vankkaoksaisessa lakkapää petäjässä ja ne ovat harvoin kovin pitkiä. Tukevaoksaisuus ratkaisee. Ympäröivä puusto voi kasvaa pesäpuuta pidemmäksi, jolloin sääkseen on vaikea tulla pesälle etenkin joskus painavankin saaliin kanssa, jos ympäröivä puusto on pesäpuuta pitempää. Hyytiälän metsäaseman metsässä on muistaakseni tällainen hylätty pesäpuu. Pesä on useimmiten rantapuussa, pienten luotojen ja saarien puissa tai suolla.