Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Kannattavampaa. Ei varmasti kannata. Parempi tuotto, paljon huonompi tuotto. Todisteita, ei tarvitse todistaa mitään. Vuosikymmeniä kuluja, kuluja ei ole. Pelkkää raivausta, ei raivata. Tukkiprosentti, pelkkää kuitua. Terveempi puusto, eipäs kun juurikääpäinen. Pelkkää huuhaata, eipäs kuin nerokasta toimintaa. Jne, jne, jne. Jo yli tuhat sivua…..
Siinä saattaa pitemmän pakkasjakson aikana käydä niin, että sekä puut että sähkö on kaikki. Ja kaukolämpöputken päässä olevasta suihkusta ei tule kuin räntää.
Aika harvoin sähkökattila tuhisee, jos käynnistämisen edellytys on halpa sähkö, etenkin myrkynvihreä sähkö.
Eipä taida muut kuin Suomi noudattaa orjallisesti direktiivejä. Olen haastatellut Etelä-Euroopan tuttuja, mm. veljeäni, kuinka siellä direktiivejä noudatetaan. Kysymykset aiheuttaneet lähinnä hymyilyä ja ihmettelyä, että onko tälläisiä määräyksiä tosiaan olemassa.
Ei kannata vauhkoontua pellonraivaukseen ja piikkilanakakerien pyörittelyyn. Tällaiset asetukset ovat väliaikaista viherpesun vaahtoa. Painuvat pikkuhiljaa unholaan kuten muutkin luonnon puolesta kyhätyt asetushäkkyrät. Raha ratkaisee tämänkin huolen.
Joskus näitä rajaloukkauksia tuli. Viimeisin perusparannettavan firman metsätien levennyshakkuun yhteydessä. Hakattiin soiro tienvarren puustoa pois. Motomies eli vanhan rajan mukaan, ei ollut tietoinen, että maiden sisällä olleen tontin omistaja oli ostanut soiron lisämaata tonttiinsa, joka nyt rajautui tiehen. Hakkasi toistakymmentä tukkimäntyä kasaan. Hyvässä yhteisymmärryksessä vahinko todettiin. Korvauskertoimeksi sovittiin keskikantohinta × 1,5. Kaikki olivat tyytyväisiä ja lakimiehet jäivät nuolemaan näppejään. Vain kerran vahingon kärsineelle iski toive rikastumisesta toisen vahingolla. Korvauspyyntö oli aivan mahdoton, mutta järki siinäkin viimein voitti.
Hirvikolareiden määrä korreloi vielä todennäköisemmin autojen määrän kanssa. 60-luvulla hirvikolarit olivat hyvin harvinaisia.
Niinpä. Ja lapamato, täi, kihomato ja syyhypunkki eivät erottele kohdettaan ikävuosien mukaan. Viihtyvät yhtälailla vanhoissa ihmisissä kuin koululaisissakin. Monimuotoisuuden sopeutumaa osoittaa varmaan sekin.
Eikä tule. Kaikki ”lait”, joiden eteen on liitetty sana metsä, ovat ohjeita, ei lakeja. Hieman sama asia on myös ”vesi” alkuisten lakitekstien kanssa.
Tuurisähkö on vähän väliä lakossa tuulettomuuden takia, atomisähkö lakkoilee vikojen takia. Ja tänne pitäisi vielä haalia paljon energiaa vaativaa teollisuutta!!!!. Mitä enemmän ropeleita pystytetään, sen epävarmempaa on sähkön tuotanto ja hinnan kehitys.