Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Joopa. Ne muutamatkin kuusentaimikon reunoille jätetyt koivut saattavat yön hiljaisuudessa kulkea piiskaamassa koko taimikon latvat pilalle…..
On hauska tehtailla tuhansia kommentteja oikean tekemisen puutteessa vaikkapa hiilinieluista, jopa porojen ja hirvien suuresta vaikutuksesta siihen. Kannattaa joskus kuitenkin tarkentaa mittakaavaa. Ottaa vaikkapa karttapallo ja suurennuslasi esille. Etsiä sillä suurennuslasilla pallon yläosasta kärpäsenpaskan kokoinen läntti jonka päällä lukee Suomi. Miettiä onko sen läntin metsillä, hirvillä ja poroilla mitään vaikutusta kokonaisuuteen. Moniko kertainen vaikutus tuon pallukan yli 8 miljardin ihmisen päivittäisillä pieruilla on ilmastoon kuin meidän metsillä parhaimmillakaan. Oma keskustelumme on kuin väittelisimme homehtuneen seitsenkerroksisen täytekakun päälle laitettavan yhden nompparellin väristä, ei sillä pilaantunutta kakkua pelastusta. Mutta olemme niin tottuneet pelkkään pintaliitoon. Omien hiilitonnien, prosenttien, pinta-alojen ja vaikutusten vatvominen voi tuntua tärkeältä. Ovat kuitenkin itsepetosta, tärkeilyä ja silmnkääntötemppuja.
Ei ole mitään vihreää siirtymää. Tämä nykyinen tuuli, vety ym. vouhkaaminen syö luonnonvaroja vielä enemmän kuin nykymeno. Sille on vain keksitty hieno nimi, mutta on erittäin myrkyn ja noen vihreää toimintaa.
Te, jotka olette googlettamisen ammattilaisia, etsikääpä tietoa paljonko sellua tekevän ”biotehtaan” sulfaattipäästöt vesistöihin ovat. Verrattuna vaikka Talvivaaran vastaaviin päästöihin.
Tomperi. Se lannoituksen tuottoprosentti laskelma olettaa, että lannoittamatta metsä ei kasva ollenkaan.
Iso raha puhuu. Pienellä rantasaunalla on kovat rajoitukset, mutta riittävän iso toimija saa rakentaa huoltoaseman järveen, kerrostaloja järveä täyttämällä, kipata ison kaupungin saastaiset lumet mereen ym.
Ketään syyttämättä, ketään osoittamatta. Kuten jo aikaisemmin totesin, talous edellä mennään, sille ei mitään kukaan voi. Väistyä saa metsänkasvatuksen edellytykset, lainalaisuudet ja tutkimukseen perustuva tieto.
Kepun riepottelun sijaan palataan otsikkoon: kuka tarvitsee metsälaki? Teollisuus sitä aikoinaan tarvitsi. Kvartaalit olivat siihen aikaan vähän pitempiä ja halusivat varmistaa halvan raaka-aineen saannin. Samaan pakettiin voi lukea metsäntutkimuksen. Sekin valjastettiin vain teollisuuden tavoitteisiin. Kuka tarvitsi uutta metsälaki? Teollisuus tarvitsi. Luontaisesti syntyneet metsät oli kertaalleen hakattu. Raaka-aineen saamiseksi täytyi päästä entistä nuorempiin puustoihin käsiksi, ja mahdollisimman halvalla. Kvartaali on nyt kolme kuukautta.Jäljistä viis, kunhan kukin jakso saadaan voitolliseksi.
Onko Tolopaisella asiat kuin minulla. Minä ostan ja vaimo maksaa.
”harvennusmallit on suosituksia” . Niin ovat ja se ”lakikin” on suositus. Jos jotain toimintaa ohjataan lailla, niin sen lain rikkomisesta seuraa jotakin. Jos ratista kännissä kärähdät, jotain seuraa, oletpahan vaikka miten iso päätoimittaja. Pilalle hakattujen puustojen ”lain” rikkomisesta ei seuraa millekkään osapuolelle mitään. Hetki hymistellään ja kirjoitellaan, mutta ensi syksynä homma jatkuu kuten ennenkin. Talous edellä mennään.