Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Joka muistaa sitä ennustin jo aikoja sitten. Valtio ei tule sietämään sähköautojen verohelpotuksia, eikä myöskään sitä, että käyttökustannukset ovat huhujen mukaan pari euroa sataselle, kun ne dieselillä ovat pari kymppiä. Sitä mukaa, kun liikenne sähköistyy, myös sähkön hinta tulee pysymään korkealla.
Se on helppoa kun rypee vain rahoissaan.
Olkoon sähköauto miten ylivoimainen tahansa, mutta sekin tulisi ottaa huomioon, että niiden hankkiminen on suurimmalle osalle suomalaisista täysin ylivoimaista. Vielä ylivoimaisempaa on hankkia niihin uusia akkuja.
Niin ovat optiot, osingot ja puuteollisuuden lopputuotteiden hinnatkin. Olisiko metsänomistajien etujärjästöllä sormet pelissä puun hintakehityksessä, tai lähinnä ei ole ollut. Olen aina ollut sitä mieltä, että palkkani saa olla 5 euroa päivä, jos tulen toimeen 4,8 eurolla päivä.
Sitä olen ihmetellyt, että miten jollekkin suuryhtiön keulakuvalle on aina ollut kannattavaa maksaa kymmenien miljoonien optiot, kultaiset kädenpuristukset ja ennenaikaiset eläkkeet, dollarin kurssista huolimatta. Sen sijaan työmiehen pieniin palkankorotuksiin ei koskaan ole ollut varaa, aina ollaan siirtämässä tehtaita ulkomaille ja toimintaa muuten lopettamassa. Näkyikö viime vuoden lakot metsäyhtiöiden tuloksenteossa?
MaalaisSeppo. Nyt olet asian ytimessä. Puustoa tehokkaampaa energian talteenottoa ja varastointia, kun huomioidaan myös kaikki sivuhyödyt, ei ole olemassa. Ei pitäisi hävittää toisarvoisten kokeilujen tieltä.
Turve ja moni muukin asia muuttuu tosiaan Suomen rajojen sisäpuolella ongelmaksi. Jos keksitään joku uusi toimintatapa meillä yritetään keksiä laista tulkinta jolla se voidaan estää, muualla etsitään tulkinta jolla se tehdään mahdolliseksi.
Kasvukeskusten ulkopuolella taloista ei juuri perintöveroja mene. Hinta kun on täällä syrjäseudulla nykyjään tontin arvo miinus purkukustannukset. Ei paljon maksettavaa jää.
Cajanderin kehittämä metsätyyppiteoria opaskasveineen pelittää luonnon metsissä, miksei kohtalaisen hyvin puunkasvatusalueillakin. Kuitenkin opaskasveja parempi kuva maaperän puuntuottokyvystä saadaan pituusbonitoinnilla. Aktiivisten metsänhoitotoimien tuloksena opaskasvien kasvuolosuhteet saattavat muuttua. Tietyt rehevyyttä ilmaisevat kasvit saattavat nukahtaa pitkäksikin aikaa kosteus ja valaistusolosuhteiden muuttuessa esim. avohakkuussa. Pituusbonitoinnin avulla maan kasvukyky voidaan selvittää talvellakin. Kuten Suorittava kertoi motokuskin ei tarvitse opaskasveja ryhtyä kaivelemaan. Kasvupaikkatiedot tulevat hänelle kuviotietoina.
Tiedetään. Pienet sintit patakukkoon, keskikokoiset pannulle ja isomukset savupönttöön. Niin minä laitan.