Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Pinta-alan mukaan jako on väärin. Täällä ainakin hirvellä on selvät kesä- ja talvilaitumet. Kesällä hirvi ei syö mäntyä. Eikö olisi viisasta keskittää lupia talvehtimisalueille missä tuhoja saattaa syntyä. Kuka siitä laadusta maksaisi, ei ainakaan vielä kukaan. Minnenkkä moinen kasvunlisäys markkinoitaisiin. Öljy menee aina kaupaksi, laadukkaallakin puulla on rajansa suhdanteiden mukaan.
Kummallista, että Metsälehdessäkin on ollut juttuja isoistakin metsänomistajista, jotka ovat lausuneet mielipiteenään, että ei hirvi iso ongelma ole. Täytyy huomenna kaivella vanhoja lehtiä. Sitten on tietenkin näitä kärkkäisiä, joille maailmassa ei ole mikään muu arvokasta kuin männyn taimi.
Näistä viisi oli metsänomistamisen lisäksi metsäalan ammattilaisia, yksi päätoiminen metsätilallinen ja yksi metsäalan luottamustoimissa toimiva. Uskoisin, että metsästä jotain tietävät.
Osallistuin rhy:n kokoukseen. Paikalla 22 osallistujaa. Ukot syytteli toistensa porukoita miten hirvikanta on ammuttu viime vuosina liian vähiin. Laskin piruuttani, että osallistujista 17 oli metsänomistajia. Tästä porukasta kuului kaiken kitkerin kritiikki hirvikannan tuhoamisesta. Kysyin asiasta. Iski kuiva yskä.
Olisi aika mielenkiintoista tietää paljonko hirvenmetsästäjissä on ns. MTK:n etupiiriläisiä. Uskoisin, että aika paljon. Tiedän ainakin yhden porukan johon ei muita huolita.
Tältä kanavaltahan taitaa löytyä paperitehtaallinen talkoolaisia kolmivuorotyöhö pelastamaan pesoset ja kumppanit. Mitäpä tuosta palkkaa vaatimaan. Annetaan nekin ulkomaalaisille sijoitusyhtiöille osinkona.
Olisikohan tuossa MTK:n vuosia jatkuneessa hirvihysterian lietsomisessa sittenkin kysymys jostain muusta kuin metsätuhoista? Jospa arka asia onkin hirvien tuotanto eikä niinkään tuhot. Tuottaahan hirvieläimet vuosittain varmaan pitkästi yli 10 milj. kiloa erinomaista lihaa ohi lihantuottajien tuotannon. Ovatko metsätuhot vain Troijan hevonen, jolla merkittävä kilpailija pyritään poistamaan.
Olen yli 20 vuotta ajellut kylätietä ohi ja samalla seurannut seuraavanlaista kohdetta: Rehevä omt rinnekuusikko hakattiin aukeaksi. Puusto oli sylentäyteistä ja paljon. Aukko kulotettiin ja laikkuihin rauduskoivun kylvö. Syntyi hulppea koivikko ja sen alle luontaisesti ilmainen erittäin tiheä kuusentaimikko jonka pituus nyt metristä kymmeneen. Viime syksynä koivikko harvennettiin, samalla tasattiin pisimpien kuusien ryhmiä. Koivusta jäi jäljelle n. 400 huippulaatuista runkoa. Sanokaapa viisaammat voisiko tätä kehittää jatkossa jatkuvalla kasvatuksella.
Ajouran vieressä puut kasvavat reippaimmin. Syynä se urilla ravinteita vapauttava massa ja lisääntynyt valon määrä. Latvuksista tulee kuitenkin selvästi toispuoleisia, kun oksat kasvavat eniten uran puolella. Siksi lumituhorunkoja on eniten havaintojeni mukaan juuri urien välittömässä läheisyydessä. Urien välissa puut lisäksi tukevat toisiaan paremmin kuin urien varsilla. Tämä havainto-otanta kuitenkin vain vähän yli 1000 lannoitushehtaarilta. En tiedä mitä mieltä tiede ja tutkimus on asiasta.
Ei se lannoituskaan aina tehoa, joillakin kohteilla olen tehnyt saman havainnon varsinkin varttuneemmilla kohteilla. Jos on varaa sitoa pääomaa pitkäksi aikaa, niin ensiharvennuksen jälkeen kannattaa aloittaja. Tulokseen pääseminen edellyttää kuitenkin vähintään yhtä jatkolannoitusta. Taimikon kasvattaminen harvana tulevaa lannoittamista ajatellen on kannattamatonta. Liika harvuus aiheuttaa suurempaa kasvutappiota kuin ylitiheys. Lisäksi lannoitettavalla kohteella tulee olla tietyt kriteerit kunnossa, esim. Riittävä puusto ja puuston hyvä laatu. Susipuita ei kannata lannoittaa.