Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Elettiin aikaa jolloin tukit luovutusmitattiin ostajalle laanissa. Mukana oli aina pari ostajan edustajaa, pari myyjän edustajaa, ylösottaja, tukinpäiden lumesta puhtaaksi harjaaja, saksimies ja hänen työparinaan sutimies, joka tökkäsi pystymittasutilla aina maalitäplän mitatun tukin päähän. Olin harjamiehenä, vääräleukainen kaveri sutimiehenä. Oli pirun viimainen keli, sutimiehen käsiä paleli. Hän kysyi mukana olleelta metsänhoitajalta voisiko hän hetken olla merkkaajana. Tuo sanoi, että ei kuulu hänen koulutukseen. Kaveri vastasi, että ei tämä kovin vaikeata ole oppia ja kyllä hän voi alkuun neuvoa.
Kerroit hienon tarinan. Näinhän se useimmiten on. Mutta miksi aloitit tarinan ”tavallinen metsuri”. Oletko koskaan sanonut ”tavallinen metsänhoitaja”.
Jospa se onkin tehtaan pomojen perimmäinen tarkoituskin. Mitäpä sellaista tekee, joka pelkkää tappiotaa tuottaa. Saa syyt toisten niskoille.
Havumaja aikoihin ollaan taas ainakin tavallisen tallaajan kannalta menossa. Kaikki nämä hinnannousu, työmarkkinariidat, inflaation kiihtyminen ja korkopaineet oli ennustettavissa jo syksyllä Ylen iltauutisista. Uutiset kertoi, että lähes miljoonalla suomalaisella on ns. jokamiehenosakkeita. Aivan samoin oli 90-luvun alussa, kun tavalliset työmiehet jonottivat eväskassinsa kanssa Saunalahden osakkeita. Ei pörssi ole tarkoitettu tavalliselle kansalle eikä todelliset pörssipelurit hyväksy sitä, että osinkoja jaetaan ihan kenelle tahansa. Tuolloin oli järjestettävä omaisuuden uusjako ja sama on alkanut taas.
Olen keskustellut aiheesta virolaisten metätöihin tänne tulleiden kanssa. Virossa esim. Laitosmiehen kk palkka on n. 400 euroa. Tietysti samaan kk palkkaan pitäisi joittenkin tämän palstan osallistujien mielestä saada Suomenkin palkat. Sillä ei vain tule täällä toimeen. Ei töitä kannata itselleen ostaa, kyllä jotain on jäätävä käteenkin
Kumiketulla hyvää tekstiä. Alkaakohan tämä jatkuvan kasvun harha tulla tiensä päähän.
AJ on oikeassa, pysytään otsikon alla luonnonsuojelulain muutoksessa. Vaikkapa siihen liittyen käsitteestä Metsänhoito.
Kiitollisuuden velka on kaikkein raskainta velkaa. Mutta ei ay-politiikka ole yhtään tehdasta ulkomaille siirtänyt. Sinne siirtymisellä on kyllä syytetty lyöty työntekijäpuolta. Se on politiikkaa. Uusissa tehtaissa on nykyään niin vähän työntekijöitä, että jos se palkkakustannuksiin kaatuu, niin se kaatuisi kyllä muutenkin. Rahalla vain on niin eri hinta kohteesta riippuen. Yhtiöiden kassa kyllä kestää miljardien ulkomaanseikkailuiden alaskirjaukset, mutta on heti kaatumassa muutaman prosentin palkkamenojen nousuun. Yhteiskuntavastuuta voi olla vaikkapa se, että maksaa metsänomistajalle oikeaa hintaa säätelemättä markkinahintaa kalliimmalla tuontipuulla.
Metsäyhtiön pomon on se sanottava ja sen mukaan toimittava, koska laki häntä siihen velvoittaa. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön on tuotettava voittoa omistajilleen.
Toinen asia ja keskustelun paikka on sitten se, onko se yhteiskuntavastuun ym. kannalta oikein. Yhteiskunta kun on näiden yhtiöiden tietä suuryhtiöksi siloitellut lukemattomin tavoin.
Jos se on tieteeseen perustuva tulos, niin tutkijan on se sellaisenaan ilmaistava. Ei tutkijan tehtävä ole arvioida tutkimustuloksen ns. poliittisia vaikutuksia. Totuus on useimmiten aika tunkkainen asia, mutta jonkun on sekin sanottava.