Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tenavana kotijärvellä kaiket päivät tolattiin. Tyynenä aurinkoisena aamuna näki pohjan yli kahdesta metristä. Kivien välistä tiirailtiin ja merkittiin madekatiskoille paikkoja. Myöhemmin alkusyksyn pimeinä iltoina tuulastettiin. Yli metrin syvyyteen pystyi hauen atraimella iskemään. Sitten alkoivat ojitukset, kunnostusojitukset, ojitusmätästykset ja kasvatuslannoitukset. Nyt kun menet Kontiot jalassa puolisäären syvyyteen, niin kengänkärkiä ei enää näe. Verkot on pestävä, kun ovat olleet pari yötä pyynnissä.
Nostokoukku 18.9.2022, 16:59Totuus ei ole mikään selitys. Pahimmat tuhot tehtiin ojituksen alkuaikoina. Ojitusalueella ensimmäisenä työnä oli pienten metsälampien laskupuron perkaus ja lammen pinnan lasku muutamalla kymmenellä sentillä jotta ojikoilta saatiin vesi lähtemään. Sitten ojat suoraan puroon, lampeen tai järveen ilman mitään altaita tai lietekuoppia. Pillarit vetivät oja-auroja puuttomilla rämeillä, tuli nopeasti hehtaareja tavoitteita täyttämään. Eipä näille oikein suuria hiilinieluja kehittynyt, mutta alapuoliset vesistöt pilattiin. Parikymmentä vuotta sitten vesiensuojeluun alettiin kiinnittää huomiota. Ottavathan kaivukatkot, lietekuopat ja pintavalutuskentät vähän kiintoaineita kiinni, mutta eivät niihin ravinteet jää. Ravinteita valuu vesistöihin jopa kymmeniä vuosia ja tilanne voi jopa pahentua vuosien kuluttua ojituksesta. Tämä on tutkimuksin todettu. Ojituksilla oli hyvä tarkoitus, mutta tapahtui vain yksi aikamme suurimmista ympäristörikoksista.
Nostokoukku 18.9.2022, 16:31Tottakai syy ja seuraus. Ohjeiden mukaan toimittiin, se tarkastuksissa ja auditoinneissa todettiin. Tarkastaja kehui jotain lietekuoppaa, joka jo seuraavan kevään tulvassa lykkäsi velliä kohti lähintä vesistöä.
Nostokoukku 18.9.2022, 16:13Kantokäsittely ei tuhoa maannousemasientä jo lahoavikaisista kannoista, mutta estää itiötartunnan terveisiin kantoihin. Vähitellen sieni häviää saastuneista kannoista. Yli kaksisataa vuotta vanhoja itiöpesäkkeitä ei tunneta….. Maannousema leviää myös metsään jätetyistä sienen lahottamista tyvilumpeista, joten ne tulisi kerätä pois saastuneilta hakkuualoilta. Sieni iskee hanakasti runko- ja juurivaurioihin, joten metsän varjeleminen tältä ongelmalta on vaikeaa. Ainoa keino saastuneen alueen tervehdyttämiseen on puhtaan lehtipuupuuston kasvattaminen.
Nostokoukku 18.9.2022, 15:38Ei ojituksissa mitään selittämistä ole. Yli 40 vuotta metsäalalla olleena ja silmät auki kulkeneena tiedän jotain ojituksista ja niiden seurauksista. Ojituksia tuli tuona aikana suunniteltua, valvottua, aiheen koulutuksiin ja auditointeihin osallistuttua. Ei mktenkään kaunista jälkeä vesistöissä.
Nostokoukku 18.9.2022, 14:07On se tehnyt aika paljon muutakin. Ja eikös keskustelun aiheena ollut vesistöjen tila?
Nostokoukku 18.9.2022, 13:59Milolla ei ollut kaasua ja öljyä.
Nostokoukku 18.9.2022, 12:06Otetaampa mistäpäin tahansa Suomea peruskarttalehti. Mitä on se sininen hiussuonisto kartta läpeensä ? Älkäähän nyt metsäkansa menkö pelto-ojaan piiloon.
Nostokoukku 18.9.2022, 11:49Kympin ja yli hehtaarilta olevat vuokrat ovat utopiaa, se on nähty aikoinaan pinnalla olleiden metsästysmatkailu buumien kanssa. Toivoisin vilpittömästi nuoria mukaan metsästykseen. Kuitenkin käytännössä vanhojen ukkojen tehtäväksi on jäänyt koirien kasvattaminen, kouluttaminen ja niiden houkuttelu aamuyöllä metsästä pois, jälkipartiointi viikonloppua varten, sunnuntaina haavoitetun hirven etsiminen viikon ensimmäisinä arkipäivinä ym. Lukemattomat työt joihin työssä olevat nuoret eivät voi osallistua. Lisäksi sellaisten vaimojen valmistus on lopetettu jo ajat sitten, jotka sietävät isännän koko syksyn harrastusta. Tahtovat siirtyä Facebookkiin ja Kinderiin ja se on sen yhteiselon lopun alkua.
Nostokoukku 18.9.2022, 11:31Mitä enemmän sähköä kansa säästää, sitä kalliimmaksi se käy. Sähköyhtiöille ja siirtäjille on taattu tietty tulos. Eikä sähköstä nyt ole pulaa eikä sen tuottaminen merkittävimmillä menetelmillä ole kallista. Kuitenkin ryöstöhinta. Kansaa vain koulutetaa tulevaan. Tuuliropelien rakentaminen on niin kallista, että sitä ei saada kannattavaksi normaaleilla sähkön hinnoilla. Autokanta sähköistyy. Jos dieselillä ajat sata kilometriä kahdellakympillä, sähköllä kustannus on kuulemma pari euroa. Tätä valtio ei tule koskaan hyväksymään, sähkön hinta on saatava pysyvästi ylös. Auto ja viina ovat olleet aina verottajan himokohteita.