Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
En pysty mitään mittauksista kertomaan, arvelimpa vain, että säätiö ei ole ostanut ”sikaa säkissä”. Arvelin vain muutamasta kuvasta, että lahopuuksi muuttuvaa puuta on aika paljon. Siksi kysyin oletko itse käynyt. Hyvä jos olet käynyt. Saatiinpahan oikea arvio.
Onko Rane käynyt paikan päällä mittaamassa tuulenkaadot? Luonnonperintösäätiö on ilmeisesti arvion tehnyt. Joka tapauksessa korpipaatsama ja tervaleppä kertovat Kainuussa melkoisen rehevästä kohteesta, missä lahopuuna on enemmän kuin puunkasvatusalueilla. Noin kuvista päätellen.
En usko, että harva ennakkoraivattu männikkö töyhtötiaista pesimäpaikkana kiinnostaa. Mutta jos siihen kiinnittäisi suhteellisen avaralla lentoaukolla pöntön, niin leppälintu saattaisi innostua.
Niinpä. Viime talven paperimiestenkin lakko pelasti UPM: n huipputulokseen. Eiköhän Tolopainen lähdetä rikkuriksi satamiin. Saataisiin maihin edes niitä ylettömän halpoja ulkomaisia elintarvikkeita.
Esitys uudesta rakennuslaista annettu 15.9.2022. Tarkoitus tulla voimaan 1.1. 2024. Liippaa näitä laavuja ja taukotupia siinä, että uudessa laissa alle 30 neliön rakennus ei tarvitse rakennuslupaa. Eduskunta menee keväällä uusiksi, joten laki tuskin astuu voimaan 2024.
Suomessa on noin 20 000 metsälajia ja yhtä monta tapaa sopeutua elämään metsässä. Lajeista neljännes, 5000 lajia on sopeutunut käyttämään kuollutta puuainesta. Jotta soppa ei menisi liian yksinkertaiseksi, lahoavat punaisesta tulisi olla oikeassa ympäristössä, kosteudeltaan, pienilmastoltaan tai varjostukseltaan. Luonnonmetsissä lahopuuta on 60-120 kuutiota hehtaarilla. Sillä määrällä tulevat toimeen kaikki lahopuuta hyödyntävät lajit. Puunkasvatusalueilla tähän ei tietenkään päästä, muut asiat ajavat edelle lajien ja monimuotoisuuden säilymisestä. Minun tietämykseni ei riittävään lahopuumäärään riitä, joudun tukeutumaan asiaa tutkineiden viisaampien arvioon. Luultavasti tuo Kotiahon esittämä 30 mottia hehtaarilla on oikeampi kuin 5 mottia. Uskoisin, että ratkaisevaa on vielä sekin minkälaisessa ympäristössä lahonneet, kaiken asteiset lahopuut, ovat. Mutta sen ymmärtämiseen ei paljon viisautta tarvita, että muutama kolmemetrinen tekopökkelö ei kuivan kankaan harvennusmännikössä mitään pyhitä. Etenkin kun kankaalta ei muuten löydy eriasteista lahopuuta.
Lahopuun lisääntymisessä on otettava huomioon sekin, että jos lähtötilanne on lähes nolla, niin pienikin lisäys nostaa prosentuaalisen lisääntymisen aika huimiin lukuihin. Ei liene kovin suurta vaikutusta jos parin motin määrä kasvaa 20 vuodessa 90%.
Osatotuuksia viljelemällä pääset asiantuntijaksi, erikoisasiantuntijaksi ja tohtorikoulutettavaksi asiantuntijaksi.
Kemiallinen tila on huono Ympäristökeskuksen mukaan. Siinä mitatataan juuri ympäristömyrkkyjä, kuten elohopea, muut raskasmetallit ja palonestoaineet.
Ekologinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila huono. Mittaukset tehty suurilta järviltä, pienten vesistöjen osuus mittauksissa edelleen vähäinen. Tolopaisella hyvä kysymys: Mitä on tutkittu ja miten?