Havumaja aikoihin ollaan taas ainakin tavallisen tallaajan kannalta menossa. Kaikki nämä hinnannousu, työmarkkinariidat, inflaation kiihtyminen ja korkopaineet oli ennustettavissa jo syksyllä Ylen iltauutisista. Uutiset kertoi, että lähes miljoonalla suomalaisella on ns. jokamiehenosakkeita. Aivan samoin oli 90-luvun alussa, kun tavalliset työmiehet jonottivat eväskassinsa kanssa Saunalahden osakkeita. Ei pörssi ole tarkoitettu tavalliselle kansalle eikä todelliset pörssipelurit hyväksy sitä, että osinkoja jaetaan ihan kenelle tahansa. Tuolloin oli järjestettävä omaisuuden uusjako ja sama on alkanut taas.

Kumiketulla hyvää tekstiä. Alkaakohan tämä jatkuvan kasvun harha tulla tiensä päähän.

Kiitollisuuden velka on kaikkein raskainta velkaa. Mutta ei ay-politiikka ole yhtään tehdasta ulkomaille siirtänyt. Sinne siirtymisellä on kyllä syytetty lyöty työntekijäpuolta. Se on politiikkaa. Uusissa tehtaissa on nykyään niin vähän työntekijöitä, että jos se palkkakustannuksiin kaatuu, niin se kaatuisi kyllä muutenkin. Rahalla vain on niin eri hinta kohteesta riippuen. Yhtiöiden kassa kyllä kestää miljardien ulkomaanseikkailuiden alaskirjaukset, mutta on heti kaatumassa muutaman prosentin palkkamenojen nousuun. Yhteiskuntavastuuta voi olla vaikkapa se, että maksaa metsänomistajalle oikeaa hintaa säätelemättä markkinahintaa kalliimmalla tuontipuulla.

Jos se on tieteeseen perustuva tulos, niin tutkijan on se sellaisenaan ilmaistava. Ei tutkijan tehtävä ole arvioida tutkimustuloksen ns. poliittisia vaikutuksia. Totuus on useimmiten aika tunkkainen asia, mutta jonkun on sekin sanottava.

Kiistän edelleen olevani ns. Luonnonsuojelija. Jos heidän keskustelukulttuurissaan on jotain outoa, niin on sitä puunkasvattajienkin puheissa. Ainakin se, että maailmaa katsotaan kuin yksipiippuisen haulikon läpi ja siellä toisessa päässä ei näy kuin se oma kuitupino.