Naali on kuulunut ihmistä kauemmin Suomen luontoon. Ihmistoiminnan, metsästys, muiden petojen hävittäminen, matkailusta johtuvat häiriötekijät ym., tuloksena siitä on tullut maamme uhanalaisin  nisäkäs. Onko se sitten tekohengitystä, jos se yritetään palauttaa vähenemisen aiheuttaneita naalista johtumattomia syitä vähentämällä. On tietenkin arvokysymys, kumpi on tärkeämpää, elinvoimainen naalikanta vai  moottorikelkkarällääminen tuntureilla, roskavana perässä.

Naalin kohtaloksi koitui metsästys. Haaskoja tekevien petojen puute on yksi paluun este. Toisaalta naalin kanssa kilpaileva kettu on levinnyt naalin entisille asuinalueille. Ketun leviämisen on mahdollistanut ihmistoiminnan muutos tunturialueilla.

Naali on hyvä esimerkki monimuotoisuuden katoamisen syistä ja seurauksista. Myös niiden tiettyyn elinympäristöön sopeutuneiden ”ötököiden” , joita tavallinen kulkija ei metsässä kulkiessaan näe eikä tärkeänä pidä.

Motokuski. Et sinä oikeastaan joutanut. Palkkasi sait jokatapauksessa,olit vain avulias ja ystävällinen tutulle kaverille. Olisitko ymmärtänyt, jos esitys olisikin ollut vaikkapa palkkasi alentaminen puoleksi vuodeksi.

Elettiin aikaa jolloin tukit luovutusmitattiin ostajalle laanissa. Mukana oli aina pari ostajan edustajaa, pari myyjän edustajaa, ylösottaja, tukinpäiden lumesta puhtaaksi harjaaja, saksimies ja hänen työparinaan sutimies, joka tökkäsi pystymittasutilla aina maalitäplän mitatun tukin päähän. Olin harjamiehenä, vääräleukainen kaveri sutimiehenä. Oli pirun viimainen keli, sutimiehen käsiä paleli. Hän kysyi mukana olleelta metsänhoitajalta voisiko hän hetken olla merkkaajana. Tuo sanoi, että ei kuulu hänen koulutukseen. Kaveri vastasi, että ei tämä kovin vaikeata ole oppia ja kyllä hän voi alkuun neuvoa.

Jospa se onkin tehtaan pomojen perimmäinen tarkoituskin. Mitäpä sellaista tekee, joka pelkkää tappiotaa tuottaa. Saa syyt toisten niskoille.