Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ei ainakaan tämän hullummaksi menisi. Kännyköiden ja tietokoneiden tulo aikoinaan lisäsi töissä kiirettä ja työmäärää huomattavasti. Tapanani oli töissä kysyä jotain tehtävää pomon pyytäessä, että onko kiire vai tehdäänkö tietokoneella. Kaupassa saa olla muutakin kuin Arton esittämät, mutta 70% nykyisestä roinasta joutaisi pois. Onko tarpeen olla joka kyläkaupassa 30-40 eri kaljamerkkiä? Jos netti häviäisi , mitään kiky neuvotteluja ei tarvittaisi, työaika lisääntyisi huomattavasti, kun ei tarvitsisi vahtia turhaa mediaa (tume, jotkut sanoo some). Kännyköistä vielä, että on ihmisarvoa alentavaa olla aina tavoitettavissa.
Visa täysin oikeassa. Miksi ei aloiteta helpoimmasta päästä, energian säästämisestä. Etelä-Suomi loistaa avaruuteen asti, jokainen tie on valaistu molemmin puolin. Kiinasta jetit lentää joutavaa roinaa, jota sitten rekat rahtaa nettitilaajille. Afrikasta ja Etelä-Amerikasta lennätetään leikkokukkia. Jokainen ruusu vastaa 20 kilometrin autolla ajoa. Marketit järjestää Välimeren maiden teemaviikkoja sieltä rahdattuine ruokineen. Matkustaa pitää, jotta voi lähettää työpaikalle kortin, joka tulee kun ukko on ollut jo viikon töissä lomansa jälkeen.
Olkoon vain ojitettu. Muutama kymmenen vuotta niin noin rehevällä kasvupaikalla ojat ovat häipyneet. (Nyt tulee hirveä muotisana) Aikaikkuna suojelussa on jotain muuta kuin puunkasvatuksess.
Eihän se aukko tietenkään mullalle mene, mutta kasvillisuus kyllä muuttuu. Lannoitdttujen metsien aukot muuttuvat heinikoksi, vatukoiksi ja horsmikoiksi. Mustikka ja muut luonnonmetsä kasvit väistyvät valon määrän ylettömästi lisääntyessä. Aukko kuuluu boreaaliset metsän kiertoon myrskyn tai kulon seurauksena, mutta ei 50 vuoden välein kuten ”metsänhoitajan” tekemänä. Eikä sinne luonnon tekemään aukkoon kuulu kaivuri, istutusputki ja raivaussaha.
En ottanut kantaa yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, enkä halua keneltäkään töitä tai muuta elantoa viedä. Haluan vain puhua asioiden oikeilla nimillä. Luonnonperintösäätiö näki varmaankin metsän puilta ostaessaan viitattu metsän. Kainuun korkeudella ttervaleppää ja paatsamaa kasvava korpi täytyy olla rehevä, kostea ja varmaan lähteinen. Aika tekee siitä arvokkaan luontokohteen, jonka arvot ovat .uuta kuin nyt harvennettu puusto
Luonnonhoito se vasta väärä nimi puunkasvatustoiminnalle. Jalostettu mikä jalostettu, olipahan purkin kyljessä mikä numerosarja hyvänsä, ja siten luonnon vastainen. Tunnen kyllä klooni -sanan, olen ollut joskus niitä kasvattamassa ja markkinoimassa. Merkittävimmin kloonausta on käytetty visakoivun lisäyksessä. Yli 40 vuotta tuli metsäammattilaisena kankaita ja korpia talsittua. Tuli nähtyä monenlaista ja mietittyä toiseltakin kantilta asioita. Puolestani toimikoon kukin omilla maillaan kuten tahtoo. Mutta ei pidä hienostelevilla termeillä selitellä niinkin kroisia toimintaa kuin ns. metsänhoito valtaosaltaan on. Vertaa vaikkapa viime aikoina julkisuudessa olleisiin toimiin ja tapauksiin sanan lastensuojelu kanssa.
Termistöä arvostelin ja ruodin. METSÄ on paljon muutakin kuin pelkät puut. Pitää nähdä metsä puilta. Keinotekoisesti aikaansaatu puusto ei ole metsää. Ainoa ihmisen toimenpide, jota voidaan kutsua METSÄNHOIDOKSI on tuikata vanha metsä tuleen, jos luonto ei ole sitä saanut aikaiseksi. Kaikki muu puuhastelu aukoissa, taimikoissa ja nuorilla puunkasvatusalueilla on jotain muuta toimintaa.
Metsänhoito: Avohakkuu, pohjavesi nousee, valaistusolojen muutos hävittää kenttäkerroksen kasvit. Maanmuokkauksella myllätään maaperä, aiheutetaan ravinnepäästöjä ilmaan ja veteen. Istutus, jalostetusta siemenestä keinotekoisesti kasvatetut taimet, jotka alkuperältään ties mistä. Taimikonhoidossa näitä ” klooneja” varjellaan luontaisesti syntyneiltä taimilta. Aikoinaan keinotekoisesti aikaan saatu puusto harvennetaan ja mahdollisesti lannoitetaan pariin kertaan. Tavoitteena mahdollisimman nopeasti, paljon ja järeää eli rahallisesti arvokkainta. Ei tämä toiminta ole metsänhoitoa vaan maanomistajan pankkitili hoitoa. Eikä tuloksena synny metsää vaan puunkasvatusalueista. Tälläisestä toiminnasta ja termistöstä tanskalainen satusetä kirjoitti tarinan Keisarin uudet vaatteet.
Katsoin kaksi ensimmäistä osaa. Hyvä ohjelma. Pistää miettimään tälläkin palstalla taajaan käytettyjä sanoja METSÄ ja METSÄNHOITO. Tietenkin pelkkiä sanoja, mutta aika ontoilta kaikuvat, kun asiaa miettii tarkemmin.
Olen polttanut kaikkia Suomen puulajeja. Jos puu on ollut kuivaa, koskaan ei ole pannuhuoneen mittarit laskeneet. Leppä on parasta leivinuuni- ja savusaunapuuta, ei nokea eikä tule paljon tuhkaa. Koivu menettelee sekapuuna. Yksin poltettuna nokeaa ja pikeää kattilan ja hormin. Koivua parempaa on raita. Laitteiden kannalta parasta on kuiva sekapuu.