Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Olen joskus huimassa nuoruudessa takonut noita määriä. Maa ja muokkausjälki pitää olla hyvää. Kantomatka ei saa olla pitkä. Ei siedä paljon kahvitunteja. Eikä sittenkään tule kahdeksan tunnin työpäivänä. Kun homman oppii rutiiniksi, niin hyvän työjäljen ja hutiloinnin ajanmenekin ero on merkityksetön.
Arto Marjokankaan kirja Teerenelämää kertoo kanalintujen vähenemisen syistä.
En kuulu birdlifeen enkä greenpeacee, mutta lintuja on tullut seurattua omalla metsäkämpällä -70-luvulta asti. Tuolloin kuukkeleita oli kämpän ruokinnalla vähän riesaksi asti. Tahtoivat sotkea paikkoja. Pikkulinnuista yleisimmät talvilinnut olivat töyhtö- ja hömötiainen. 80-luvulla valtio hakkuutti alueelta oikeastaan kaikki vanhat kuusikot. Tilalle viljeltiin ajan hengen mukaan mäntyä, kasvupaikasta riippumatta. Nyt kuukkelit ovat hävinneet, talviruokinnalla käy vain tali- ja sinitiaisia. Töyhtis ja hömö eivät ylitä mielellään isoja aineita alueita. Ne kärsivät ensimmäiseksi alueiden pirstaloitumisesta. Muutamaan vanhaan kuusikkoon jääville käy kuin Euroopan kuninkaallisille, jotka lisääntyivät sukupolvien ajan serkkujensa kanssa.
Aurinkoenergia, osaksi. Metsät muuttavat ja varastoivat sitä kasvukaudella yötä päivää hyvin säilyväksi energiaksi. Ydinvoima, kunhan ei oteta kumppaniksi venäläisiä. Energian säästö, nykyinen käyttö vastuutonta tuhlausta. Koko Etelä-Suomi valaistu ympäri vuorokauden. Omassakin pikku pitäjässä kaikki sivukylien pääraitit valaistu, ainoat hyötyjät rusakot ja supikoirat. Pienempiä asioita loputtomasti. Ei ainuttakaan ruusua äidille tai ylioppilaille. Etelä-amerikasta lennätetty ruusu vastaa päästöiltään 20 km autolla ajoa. Näitä pienempiä kohteita valtava määrä, yhteenlaskettu vaikutus uskomaton ja ei vaikuttaisi kenenkään elämään huonontavasti.
70% vihreässä siirtymässä tarvittavista harvinaisista maametalleista on Kiinassa. Jokainen tietää siellä tehtävän ”eettisen” louhinnan menetelmät. Ei niitä metalleja sieltä tarvitse ostaa, koska ne eivät kohta ole enää myynnissä. Kiina tulee jalostamaan ne tuotteiksi itse. Olen seurannut erään puiston rakentamista. Pari vuotta on kalliota murskattu, rekkaralli kuskannut sitä teihin siirtolinjoihin ja rakennuspaikoille, metsää hävitetty neljä ha/mylly. Kaivuri kaivaneet vuoden käsivartta paksua kuparikaapelia satoja keloja maahan. Ennen kuin tuo kupari on Chilestä louhittu, rikastettu, kuljetettu, kaapeliksi tehty, taas kuljetettu ja maahan haudattu, myllyt rakennettu niin onpa fossiilista palanut melkoisia määriä. Ei taida .myllyt elinkaarensa aikana pystyä kuittaamaan tuota hiilipäästöjä. Olemme länsimaissa taas valmiit siirtämään ongelman muualle.
Vihreä siirtymä kasvattaa hiilipäästöjä voimakkaasti seuraavat 20-30 vuotta. Lisäksi aiheuttaa muuta luonnon saastumista, tietyillä alueilla paikallisen väestön kärsimystä ja tiettyjen alkuaineiden esiintymien käyttämistä poliittisena aseena. Mutta mitäpä se chileläisen, kongolaisten lasten ja kiinalaisten vähemmistöjen asia meitä huolettaa, kunhan saadaan ropelit pyörimään omantunnon rauhoittamiseksi. Uskooko A.Jalkanen vielä joulupukkiin?
Uskooko A.Jalkanen tosiaan, että ”vihreä siirtymä” niillä konsteilla mitä poliitikot vouhottavat on ilmaston kannalta hyvä asia?
UPM julkaisi huipputuloksen muutama päivä sitten. Tänään vielä kovemmilla tuloksilla uutisissa rementeli Stora ja Metsä Group. Venäjän tuonnin loppuminen ei kuulemma ongelma, kotimaan hakkuut kuulemma lisääntyvät. Luotto siihen, että metsänomistajat myyvät heille puunsa hinnasta huolimatta tuntuu olevan kova. Miten ihmeessä metsänomistajat on saatu tälläiseen liekaan? Tämä muistuttaa aika paljon vanhan ajan siirtomaapolitiikkaa. Jos myyt muutaman hehtaarin ensiharvennuksen, niin eihän se voi olla rahastakaan kiinni, käteen jää muutama satanen. Oma seitsämän hehtaarin ensiharvennuskuvio olkoon rauhassa, pilkon pikkuhiljaa klapeiksi. Mitä en ehdi polttamaan kuolkoon pystyyn, Bentley porukan aisankannattajaksi en lähde.
Tällä palstalla Ay-liike nähdään kaiken pahan aiheuttajana. Kuitenkin samaan hengenvetoon puuntuottajien ”työnantajaa” metsäteollisuutta suomitaan ala-arvoisesta puun hinnoittelusta. Pitäisikö paperimiehenkin joutua samaan kurimukseen vitosen tuntipalkalla? On totta, että kuitupuun reaalihinta laskee vuodesta toiseen. Kuitenkin metsäteollisuuden tuloksenteko on huippuluokkaa. Eikö siitä riittäisi kunnon korvausta niin puuntuottajalle kuin paperimiehille. Missä on tai missä viipyy puuntuottajien yksimielisyys ja Ay-liike, jotta kuitupuunkin hinta saataisiin naapurien (Viro) tasolle. Eikös MTK ole mainostanut itseää metsänomistajien edunvalvojaksi? Onko sielläkin vain Bentley kaupoista haaveilevia hampaattomia ja tahdottomia siipeilijöitä? Korppi ei korpin silmää puhkaise.
Kopran sahurisuvusta kertovassa kirjassa on kerrottu tukin ja kuidun hintaeron taustoja, ainakin rivien välistä voi siitä lukea. Taitaa olla tämä metsänomistajien osuuskunta aika pääpukarina kuitupuun hinnan polkemistansa.