Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tietää
Kasvun hiipuminen metsissä, siis kuutioiden kertyminen, ei prosenttien. Olisikohan mikään selitys metsien avohakkaaminen entistä nuorempina, puolentoista korkeintaan kahden tukin kokoisina. Vaiheessa jolloin motteja ja arvokasvua kertyy eniten. Ainakin meilläpäin uuden metsälain jälkeen on näin käynyt. Osansa on varmaan Myös Metsäkeskuksen tatkastuksissa esille tulleella: 80% tarkastetuista harvennuksista on hakattu liian harvaksi, rumemmasti sanottuna vajaatuottoisiksi. Liika harvuus aiheuttaa suuremman kasvutappion kuin lievä ylitiheys. Sekin on tutkittu. Että ei se Tomperi aivan väärin ole ymmärtänyt……..
Jospa saisi vielä joskus tuotua Suomeen. Yhden Mosse Eliten olen omistanut. Ylivoimaisesti paras hinta/laatusuhde kaikista autoistani.
Onko joku verrannut Metsähallituksen ympäristöoppaan ohjeita ja annettuja työmaaohjeita ?
Jos hömötiaisen väheneminen johtuu ilmastonmuutoksesta, kemikaaleista tai jostain selittämättömästä ilmassa leijuvasta syystä, miten on mahdollista samanaikainen tali- ja sinitiaisten kannan moninkertaistuminen, jopa monkikymmenkertaistuminen. Outoa , miten nuo ”kaasut” osaavat erotella tiaislajit ? Hömötiaisen vähenemise selvittämiseksi katsokaamme me kaikki metsänomistajat rehellisesti sinne metsiin. Sieltä se arvoitus ratkeaa. Selkeät metsälajit töyhtö- ja hömötiainen vähenevät, muut tiaislajit runsastuvat.
Autouskovaisten lahkoon en ole koskaan liittynyt. Isojen poikien puheista on mieleen jäänyt, että viini ja nainen voivat olla ranskalaisia, mutta ei koskaan auto. Itsellä on ollut kaiken maalaisia lukuun ottamatta amerikkalaisia. Kaikki ovat ruostuneet niin, että hiljaa vieressä ollessa Rapina on oikein kuulunut. Minua on aina myös autokaupoissa petetty. Tuskin koskaan kulutus on jäänyt alle 10 litran sadalle. Tosin ajelen pääasiassa huonoja kinttupolkuja neliveto päällä ja ajo käy muutenkin typerästi. Katsastusmiehet tosin ovat aina autoistani tykänneet. Aina ovat pyytäneet käymään seuraavalla viikolla uudestaan.
Varpusen häviämiseen maaseudulla vaikuttaa maanviljelyn ja karjanhoidon muutokset ja jopa loppuminen monilta kyliltä. Omalla ruokintapaikalla viimeisen kymmenen vuoden aikana varpusen tilalle on tullut pikkuvarpunen. Kaupungeissa se ei mikään ihme ole, eiväthän niissä ihmisetkään pysy normaaleina. Hömötiaisen vähenemiseen metsien pirstoutuminen, nuorentuminen ja nykyisten puuntuotantoalueiden puistomaisuus vaikuttavat aivan varmasti.
Mittausmenetelmiä on työmittanakin ollut vaikka mitä. Kappalekauppa, pystymistä, pölkkymenetelmä, kehämitta, pinomitta, runkokauppa jne. Ihminen on jo ajat sitten kuussa käynyt, mutta puuta ei vain osata mitata niin, että kaikki olisivat tyytyväisiä.
Puunpolton vastustamisesta on jo pitkään näkynyt merkkejä lehdissä. Jo vuosia lehdissä on aina talvikuukausina ollut juttuja VTT:n tutkimuksista kuinka paljon ihmisiä kuolee puunpolton pienhiukkaspäästöihin. Nämä tutkimukset ja nykyinen vihreiden nimilista on nähtävä myös vähän laajemmassa asiayhteydessä (oikohan se hieno sana kompetenssi). Jos asut maaseudulla, keräät ilmaista jätepuuta talosi lämmitykseen, kasvatat perunat ja juurekset, ammut pari kaurista pakkaseen, saatat pitää ladon nurkassa porsasta ja tenavilla kesäkanoja, pidät rannassa katiskaa ja höysteeksi keräät marjoja ja sieniä. Olet yhteiskunnan ( poliittisen järjestelmän) kannalta arvaamaton jopa vaarallinen: saatat ajatella asioista mitä tahansa. Aivan toista on, kun sinut saadaan kaupunkiin sähkö-, vesi-, viemäri-, kaukolämpö- ja liikenneverkon sekä Kelan piiriin. Ajatuksesi ovat paljon helpommin ennakoitavissa: kuulut järjestelmään.
Jututin joku vuosi sitten virolaista pariskuntaa, joka oli neljättä kesää istuttamassa Suomessa. Mies oli ollut aikaisemmin talonmies-kiinteistönhoitajana hotellissa. Työmatkaa oli tullut 100 kilometriä päivässä. Palkka 400 euroa kuukaudessa. Kertoivat, että kun ahkerasti istuttaa touko-elokuun urakalla, voi talvikuukaudet olla vapaalla. Hyvää jälkeä tekivät. Suomessa ei tahdo 400 euron kuukausipalkalla tulla toimeen, eikä muutaman kuukauden kovallakaan rehkimisellä voi loppuvuotta lomailla.