Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Konkurssi vältettiin, kun on hyvä takuumies. Veronmaksajat.
Valtion laitoksista sen verran, että kyllähän STUK kiirehtii perinteisesti ilmoittamaan että säteily pienempää kuin taustasäteily. Näin myös Tsernobylin rajähtäessä. Saastepilvi ylitti nätisti Suomen, mutta Tornionjoen ylitettyään satoi välittömästi alas. Ruotsalaiset hautasivat poronruhotkin vuosia maahan, Suomessa ei ollut mitään vikaa. Tosin silloin oli vielä YYA sopimus voimassa ja ilmeisesti saastepilvikin tiesi sen.
Kaikki perusinfra pitäisi olla valtion hallussa. Energia, siirtoverkko, digiliikenne, liikennereitit ym. Näin Havukka-ahon Konstan ihmettelemät välikädet jäisivät pois ja hinnat kansalaisille pysyisivät kohtuullisina. Mutta kaikki parhaat valtionyhtiöt on pitänyt politiikkojen laittaa aina lihoiksi. Ennustampa että Patriankin lähtölaskenta on jo alkanut. Tekivät niin ison kaupan, että omistajaohjaus ministeriössä sellaista ei tulla kauan sietämään.
Jospa ne venäläiset eivät juoksekkaan pakoon, vaan etsimään lisää vodkaa. Ukrainan valloitetuista kylistä viinat on jo juotu. Monta sukupolvea kun ovat eläneet, että ainoa huoli on ollut riittääkö vodkaa vielä aamuksi.
Telkkarissa haastattelivat energia-alan professoria. Kysyivät voiko tuulivoimalla korvata ydinenergian. Ei kuulemma voi, tuotanto ja kysyntä eivät koskaan kohtaa.
Sähkön korkeaan hintaan vaikuttaa kalleimmalla tuotettu sähkö, nyt saksalainen kaasusähkö. 80% suomalaisesta sähköstä on tuotettu varsin halvalla, mutta hinta on korkea.
Vessapaperinkin hinta on nousussa. Onkohan pehmopaperin tuottaja ottanut mallia sähköyhtiöistä ja sitonut vessapaperin hinnan tammiparketin hintaan. Puuta kun ovat loppupelissä molemmat.
Iltalehden otsikko: Sähköyhtiöt käärivät satumaiset voitot suomalaisten sähkölaskuista.
Tenavana kotijärvellä kaiket päivät tolattiin. Tyynenä aurinkoisena aamuna näki pohjan yli kahdesta metristä. Kivien välistä tiirailtiin ja merkittiin madekatiskoille paikkoja. Myöhemmin alkusyksyn pimeinä iltoina tuulastettiin. Yli metrin syvyyteen pystyi hauen atraimella iskemään. Sitten alkoivat ojitukset, kunnostusojitukset, ojitusmätästykset ja kasvatuslannoitukset. Nyt kun menet Kontiot jalassa puolisäären syvyyteen, niin kengänkärkiä ei enää näe. Verkot on pestävä, kun ovat olleet pari yötä pyynnissä.
Totuus ei ole mikään selitys. Pahimmat tuhot tehtiin ojituksen alkuaikoina. Ojitusalueella ensimmäisenä työnä oli pienten metsälampien laskupuron perkaus ja lammen pinnan lasku muutamalla kymmenellä sentillä jotta ojikoilta saatiin vesi lähtemään. Sitten ojat suoraan puroon, lampeen tai järveen ilman mitään altaita tai lietekuoppia. Pillarit vetivät oja-auroja puuttomilla rämeillä, tuli nopeasti hehtaareja tavoitteita täyttämään. Eipä näille oikein suuria hiilinieluja kehittynyt, mutta alapuoliset vesistöt pilattiin. Parikymmentä vuotta sitten vesiensuojeluun alettiin kiinnittää huomiota. Ottavathan kaivukatkot, lietekuopat ja pintavalutuskentät vähän kiintoaineita kiinni, mutta eivät niihin ravinteet jää. Ravinteita valuu vesistöihin jopa kymmeniä vuosia ja tilanne voi jopa pahentua vuosien kuluttua ojituksesta. Tämä on tutkimuksin todettu. Ojituksilla oli hyvä tarkoitus, mutta tapahtui vain yksi aikamme suurimmista ympäristörikoksista.
Tottakai syy ja seuraus. Ohjeiden mukaan toimittiin, se tarkastuksissa ja auditoinneissa todettiin. Tarkastaja kehui jotain lietekuoppaa, joka jo seuraavan kevään tulvassa lykkäsi velliä kohti lähintä vesistöä.