Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Metsätöissä parhaalle palkalle pääsee kun teroittaa terät ottaviksi. Jos sen osaa se on paraspalkkaisinta työtä.
Ja Suomen on annettava sähkön valua läpi etelään….
Taulukoita voidaan rakennella ja käyriä väännellä, mutta perusasia on ratkaisematta: kuka niitä tulevaisuudessa toteuttaa. Alle 18 vuotiaita metsästyskortin lunastaneita on 8600. Kenellä on mahdollisuus tulevaisuudessa sitoa itsensä harrastukseen yli kolmen kuukauden kaikkina vapaapäivinä. ”säätää” sitä viimeistä vasan lupaa, että pääset ampumaan ne kaksi jäljellä olevaa aikuisen lupaa. Jos et niitä saa, joudut haukutuksi tavoitteista piittaamattomaksi ym.
Metsästäjä -lehteä lukiessa tulee kaksijakoinen olo. Hirvenmetsästyksen ohjeita lukiessa korostetaan uros-naarassuhteen oikaisemisen tärkeyttä, naaraita on ammuttava enemmän, että Kanta säilyy tuottavana. Käännät pari sivua ja luet valkohäntäpeuran metsästysohjeita. Nyt korostetaankin, että tehokkain keino peurakannan kasvun hillitseksi on ampua enemmän naaraita.
Jos vasoja halutaan lisää, mietitään mikä niitä vasoja tekee. Ei naaraat ole koskaan hyljeksineet nuoria sonneja, ei ihmisissä eikä hirvissä.
Mutta Ruzov oli järkevä mies nykyiseen verrattuna.
Vähäisten petojen pelotevaikutus vain siirtää hirvilaumat uuteen paikkaan tihutöihin. Yli 5000 suden porukka ratkaisisi metsänomistajien suurimman ongelman. Tuon joukon pelote olisi jo sitä luokkaa, että hirvet uisivat meren yli Ruotsiin. Siellä on totuttu näihin tuholaisiin, talvikanta jopa 15 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kuitenkin ruotsalaisilla menee useimmilla mittareilla mitattuna paremmin kuin meillä. Olen käynyt Pohjois-Ruotsissa, eikä siellä ole tarvinnut metsiä kansantalouden takia ”Osaroida” ja jokaista painannetta ojittaa.
Rullatuolillako ne vanhat hirvimiehet siellä metsässä ajomiehenä ajelisivat? Jo nyt suurin osa ei tahdo metsäautotien ojasta yli päästä. Koko perheen marja- ja sieniretket ohesistuotteena ehkä hankalia marras-tammikuussa puolimetrisessä hangessa suurimmassa osassa maata. Petojen pelotevaikutus hetkellistä, kaikkeen tottuu eläinkin. Esim. Afrikan savanneilla seepralauma hetkellisen paon jälkeen katselee rauhallisena, kun leijonalauma pistää lajitoveria tuulensuojaan. Espanjassa on susia yli kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna, hyvin mahtuisi Suomeen 5000 sutta. Jotain on kuitenkin tehtävä, muutenhan mänty joutuu uhanalaisluokituksessa Punaisen kirjan kovimpaan kategoriaan. Metsästäjistä ei enää kymmenen vuoden päästä apua ole. Viljan, öljykasvien, juuresten, hedelmä- ja marjakasvien tuotannossa erilaisten tuholaisten myrkyttäminen on arkipäivää, välttämätöntä ja yleisesti hyväksyttyä. Miksei myös puuntuotannossa? Kemistit ja biologit kyllä kehittävät aineet joilla peura-hirvilaumat lakoavat.
Mistä se ”bio” siihen taas putkahti? Eikös sinne olla rakentamassa sellutehdasta?
Suomessa ammutaan vuosittain n. 50 000 hirveä ja 70 000 peuraa. Yksi suden perhelauma, keskimäärin 5/lauma, tappaa hirven viikossa, peuroja kaksi viikossa. Metsästäjät korvatakseen susilaumoja tulisi olla yli tuhat, noin 5000 sutta. Se ei ole paljon Suomen kokoisessa harvaan asutussa maassa, mutta epäilemättä joidenkin mielestä liikaa, ns. sosiaalinen kestävyys saattaa ylittyä.
Tilastokeskuksesta ja Lukesta hyviä uutisia metsänomistajille ja mäntyä käyttävälle teollisuudelle! Suomessa on n. 300 000 metsästyskortin lunastanutta, mutta heistä vain 200 000 enää metsästää, alle 18 vuotiaita metsästäjiä on vain 8600 ja nuorten osuus vähenee koko ajan. Vuoteen 2024 mennessä 15 vuotiaiden osuus koko väestöstä vähenee 100 000 tuhannella. Tuo ikä on se jolloin metsästys alkaa nuorta kiinnostamaan. Hirvenmetsästykseen osallistuvien keski-ikä on yli 50 vuotta. Maaseutu autioituu kiihtyvää tahtia. Kaupungistumisen myötä metsästys, etenkin hirvenmetsästys, ei enää kilpaile muiden harrastusten kanssa, eikä ole enää mahdollistakaan harrastuksena.
Ei mene enää kauan, kun ylisuurta hirvikantaa ei tarvitse ylläpitää metsästäjien iloksi, koska hirvenmetsästäjien valmistus on lopetettu. Hirvikanta voidaan mitoittaa muiden tarpeiden mukaan. Mikä sitten neuvoksi. Hirvikanta kun ilman metsästystä tahtoo kaksinkertaistua kolmessa vuodessa. Hirvi on perso nuolukiville, olen niitä seurannut pitkään riistakameroilla. Ei ehkä ole avaruustiedettä kehittää nuolukivi, jossa on hirven tappava myrkkyosio mukana. Vaivatonta ja helppoa kannansäätelyä, ja luonto kiittää.