Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen on oikeassa. Kuten aikaisemmin totesin, ihmiskunta nussii itsensä hengiltä. Tai on sen jo käytännössä tehnyt. Vielä olisi pieni mahdollisuus, jos luonto kehittäisi jonkin puolustusmekanismin, vaikkapa riittävän tehokkaan viruksen. Epäilemättä näin käykin, ehkä korona oli alustava kokeilu luonnon taholta, vaikka jäikin pahasti suutariksi.
Mistä Kurki keksi tämän fantasiaotsikon?
Suuret kotimaiset valtion omistamat yritykset on sittemmin myyty, usein sen jälkeen uusi omistaja lopettanut. Kenkä ja tekstiiliteollisuus pakeni lapsityövoiman maihin.
Jos on kaikkien osapuolten yleisesti hyväksymät Hyvän Metsänhoidon ohjeet, harvennuskäyrineen ja mallineen, niin eihän silloin kauppakirjaan oikeastaan tarvitsisi laittaa mitään erikoistoiveita. Vai onko niin, että metsäpuolella kaikki mikä ei ole kiellettyä on sallittua. Toisen omaisuuden pilaamisenkin.
Oliko kaikki Metsäkeskuksen kontrolloimat kohteet hoitamattomia risukoita ennen hakkuuta ? Miksi Mh:n huippuhyvät eh kohteet menevät hakkuussa lakirajan harveikoiksi, ppa 11-14 hakkuun jälkeen? Miksi Metsäkeskuksen välittämä sosiaaliturva ei metsänomistajille kelpaa? Perusteluja ja parannuksia luetellaan, mutta aina lopputulema tiivistyy korjuun kannattavuuteen. En ole ranteeltani auki vetämässä, mutta varaan mahdollisuuden ihmetellä asioita. Jos omistaisin hyvän eh kohteen ja se hakattaisiin vajaatuottoiseksi kannattavuus perusteena, silloin saattaisi kyllä jonkun toisen ”ranteet aueta”.
Edullinen vaihdantatalous? Oliko se sitä kun maailman parhaita paperikoneita vaihdettiin Ladoihin ja sinkkisankoihin.
Eli mitään ei ole tehtävissä. Ns. talous edellä mennään. Paitsi metsänomistajan talous, kun kasvatettava puusto pilataan koko kiertoajaksi. Jos jotain harvennettavaa toiseen harvennukseen jää, niin kertymä on kuitenkin niin pieni, että taas on koneita isonnettava, että koko palstan puut saadaan tuotua kerralla laaniin. Muu ei kannata, ja kannattavuus on ykkös prinsiippi, hinnalla millä hyvänsä.
Pihassani kasvaa yli 60 vuotta vanha omenapuu, laji tuntematon. Joka toineen kevät se kukkii valkoisena kukkamerenä ja omenoita on valtavasti, oksia on tuettava. Seuraavana keväänä kukkia on muutama ja niistä kehittyy vain jokunen omena. Puu pitää runsaan sadon jälkeen aina lepovuoden. Vaikuttaakohan metsäpuihin hyvä kasvuvuosi tai pari peräkkäistä samoin, joskus on levättävä.
Onko se pahin vihollinen rahaoikeisto vai setelivouhottajat, kuten Metsäkeskuksen raportit osoittavat ?
Mikä tätä maata vaivaa ? Lentojätkät puupääpokineen ja kirveineen vaihtuneet motoon, hevoset ajokoneisiin, jakomiehet tietokoneohjelmiin, laanimitta motomittaan, uitto superrekkoihin, leimausporukat satelliittikuviin ym. Kuitenkaan ei ole aikaa eikä taloudellisesti kannattavaa hoitaa taimikoita, palkata henkilöitä riittävästi hoitamaan ja valvomaan, tehdä kasvatushakkuita oikein työhön parhaiten soveltuvilla koneilla eikä kasvattaa metsää täysi-ikäiseksi. Ennen kämppä-aikaan kaikki kämppäemännästä hevosmieheen pärjäsivät jotenkin, ei hyvin mutta toimeen tulivat. Nyt ei pärjää kukaan, eikä mikään kannata. On ainainen paniikinomainen kiire ja lopputuloksena sutta ja sekundaa. Tietokoneella tai puhelimella olo on töistä pyhintä, siihen käytetystä ajasta kukaan ei valita. Jospa se kiire tuleekin siitä. Jos yli puolet valveillaoloajasta kuluu tietokoneella tai puhelimessa, niin vähäisistäkin oikeista töistä tahtoo tulla kiire.