Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Loppuuko turpeen poltto? Miksi sitten turveurakoitsijoita haetaan lehti-ilmoituksilla töihin ensi kesäksi? Ja millä turve-energiaan satsanneet kaupungit pidetään sulina.
Ompahan turve uusiutuva tai ei, mielipidekysymys, mutta sitä on pakko polttaa. Joulunalus pakkasviikolla lähti soilta taas rekkaralli liikkeelle. Vapo kuuluttelee lehdissä turveurakoitsijoita ensi kesäksi töihin. Saattoi tulla märän puuhakkeen kanssa vilu, kun pakkanen laski pariinkymmeneen. Joten turvetuhkaakin on jatkossa tarjolla. Ja varmaan parempaa ja puhtaampaa kuin Helenin kivihiilituhka.
Volvo onkin myyty kiinalaisille. Heillä on 70% maailman patteriautoihin tarvittavista maametalleista.
Vihreä terästehdas???? Uskooko joku vielä loppiaisviikolla Joulupukkiin? Vedylläkö se rauta maasta kaivetaan, rikastetaan, pelletöidään ja Inkooseen kuljetetaan. Vety tehdään sähköllä ( joskus tulevaisuudessa). Sähkö tehdään tuulella, mutta pysäytetäänkö vihreä terästehdas, kun talvella on muutaman viikon tyyni pakkasjakso.
Metsäalan yleissyntipukki hirvi on nyt syyllinen hömötiaisenkin vähenemiseen!!! Pian varmaan jostain putkahtaa tutkimus jossa hirvi todistetaan pääsyylliseksi huonoon korjuujäljen, työttömyyteen ja inflaatioon, unohtamatta koronan leviämistä. Ruotsissahan koronakuolleisuus oli Suomea suurempaa ja siellä on tiheämpi hirvikanta kuin meillä. Aivan selvä syy-yhteys.
Yhtiöiden ja yhteisöjen metsissä kvartaali on 3-6 kuukautta. Kaikki on hyvin ja kaikki tyytyväisiä jos tulostavoite näissä jaksoissa saavutetaan. Muusta viis. Yksityisellä kvartaali voi olla jopa yli sukupolvien mittainen.
Visa. Menee siihen patteriautoihin siirtymisessä vielä kauemmin kuin 200 vuotta. Jo pattereissa tarvittavan litiumin kaivamiseen nykyisellä kapasiteetilla ja esiintymillä kuluu laskelmien mukaan 230 vuotta. Reilussa kymmenessä vuodessa pitäisi kaikki polttomoottorit olla korvattu. Se on poliittinen päätös vailla mitään todellisuuden tajua. Eikä se pattereissa tarvittava latausenergiakaan tyhjästä synny.
Vaikea uskoa mihinkään systemaattiseen virheeseen. Ppa:n mittaaminen relaskoopilla ja runkoluvun mittakepillä on yksinkertaisimpia metsässä tehtäviä töitä. Onnistuu varmaan kesätyöntekijöiltäkin. Suorittava kaipasi mukaan koneista ymmärtävää tahoa. Mitattavanahan oli kuitenkin korjuujäljen lopputulos, ei siihen johtaneet syyt. Sen selvittäminen on toisen tutkimuksen asia. Vai pitäisikö metsälakiin ja hoidon ohjeisiin kehittää eri konetyypeille omat vaikeusastekertoimet kuten uimahyppyihin?
Toropainen. Suomella on metsiä, muutama miljoona hehtaaria.
TSL 227 hyvä lumikenkä. Jonkin verran olen niiden kanssa raivannut. Ja suunnittelutyössä käyttänyt useita talvia.