Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
On kaupungeissa kahdet jäteastiat. Mutta ei siellä ehditä lajittelemaan, on niin kiire. Kaupungeissa, mitä olen joskus ollut pakotettu käymään, olen huomannut, että itseisarvon tärkein mittari on miten kiireistä esität ja miten vihaiselta yrität näyttää.
Tuntuisi, että biomassan poltto on ilmaston kannalta huonompaa energianlähdettä kuin puu. Mutta tietenkin Helsinki tukehtuu omaan paskaansa, jos sitä ei polteta.
Pelastuslaitoksella on kuulemma kontteja, joihin kolareissa olleet sähköautot on sijoitettava. Täytyy pitää siellä ennenkuin asiaan perehtynyt asentaja saadaan paikalle.
Ostin syksyllä vm -79 auton. Oli juuri katsastettu ja leimaa kaksi vuotta. Yli 40 vuotiaille saa kuulemma nykyisin kahden vuoden leiman. Tällä ”laulan” vielä muutaman sähköauton suohon. Eikä tarvinnut tehdä Teslan mentävää reikää kuusikkoon.
En ole jk:n kannattaja. Työurani olen tehnyt tavallisen puuntuottamisen parissa ja menetelmillä. Kunhan nyt mietiskelen, laskeskelen ja ihmettelen. Vailla fanaattisuutta mihinkään suuntaan.
Vanha työkaverini kertoi tavoista suuren ojitusvillityksen ajoilta. Hänen tehtävänään oli suunnitella ojitusalueita. Hän oli jättänyt erittäin karun suoputaman ojitussuunnitelman ulkopuolelle. Esimiehenään toiminut metsänhoitaja oli tiedustellut perusteluja. Kaveri oli kertonut näkemyksensä, suhteellisen pieni suo ja niin karu, että siinä tuskin puu koskaan kasvaisi. Esimiehen tuomio: otetaan mukaan, Rikkihappo Oy on sitä varten, että puu laitetaan kasvamaan. Mutta eipä vain kasvanut.
Pitää huomioida lähtötilanne. Jos on 100 ha vanhanajan päätehakattavaa kunnon puustoa ja sitä muutaman hehtaarin vuosittain uudistat, niin ei varmaan maksa seitsämääkään prosenttia tuloista. Mutta jos 100 hehtaarista puolet on ensiharvennuksia ja puolet huonoja taimikoita, et aivan noilla suhteilla selviä. Ja seuraava tili on kaukana.
Jos logiikka on sama kuin lehtikauppiailla, niin ostomiehen tarjous on, että saat myydä sata mottia 40 motin hinnalla.
Mielestäni me metsäammattilaiset olemme onnistuneet tosi hyvin. Tehtävän antona on ollut laittaa puu kasvamaan, nopeasti ja paljon. Siihen on tähdännyt koulutus niin yliopistoissa kuin opistoissa sekä yksin sitä tarkoitusperä palveleva tutkimus Luken edeltäjässä Metsäntutkimuslaitoksessakin. Kaikki tämä metsäteollisuuden ehdoilla. Hinta vain on ollut muun luonnon kannalta kova: pilatut vesistöt, luontokato, monimuotoisuuden köyhtyminen, lajien uhanalaistuminen ym. Ja tietenkin vielä puun hinnan pysyminen kymmeniä vuosia halpana.
Saahan siitä kolmasosan takaisin ensiharvennuksessa. Nykyisellä menolla ensiharvennuksen jälkeen loppuja saakin sitten odotella päätehakkuuseen asti.