Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Kumpaan suuntaan kauppasuhteiden palauttaminen, itään vai länteen?
En ole näillä palstoilla tavannut ketään, joka ei olisi sodankäynnin huippustrategi, ase-alan siantuntija, ja varustelupolitiikan mestari. Joku kannattaa toista puolta, joku taas vastapuolta. Siantuntijuutta löytyy ja ehdottomia totuuksia.
Samat on käytännöt meilläkin. Mutta mukavan jutustelun, kahvin ja puolukkapiirakan lisäksi tarvitaan muutakin. Aivan oikeaa yhteistyötä, puheitten lisäksi myös luodin laittamista matkaan siellä missä kohteita on. Meilläkin järjestetään yhteisjahti joka syksy, ammutaan yksi hirvi. Yleensä aina samojen seurojen mailta. Puolenvälin keskustelussa kyllä leuhkitaan hirvimäärillä ja hyvin sujuneella jahdilla, mutta yhteisjahdin aamuna ilmoitetaan, että meidän maille ei mennä eikä meiltä tule ainoatakaan koiraa mukaan. Parin-kolmen seuran mailta hirvi on joka vuosi ammuttu. Mitähän yhteistyötä se on? En laske mukavien jutustelua ja tilanteen toteamista kovin merkittäväksi yhteistyöksi, jos tarkoitus on päästä asetettuihin tavoitteisiin.
Mitään sankarinviittaa en halua harteilleni virittää. Mielipiteeni on, että olen vetäissyt yhteislupasopimukseen nimeni, porukkani puolesta, että sopimukseen kirjattuja periaatteita myös noudatetaan käytännössä. Ei vain helpottamaan byrokratiaa. Useinhan sopimukset jäävät sanahelinäksi. Vahditaan ”omia” hirviä kuin kettu pässin munia. Kolme pientä porukkaa pyörittää koko syksyn samoja hirviä rajojensa kahta puolen. Hirvillä kun ei ole gepsiä eivätkä ymmärrä ihmisille pyhistä rajoista mitään. Harvoin olemme yksin mitään, yhteistyötä elämässä tarvitaan, niin myös hirvenmetsästyksessä.
Ei suorittava historiaa uusiksi kirjoittanut, noin asiat olivat. Valkohännän ottivat vastaan Pohjois-Amerikasta hoiviinsa kartanonherrat. Metsäkauris levittäytyi pohjoisen kautta hitaasti takaisin Suomeen. Liian hitaasti suurtilallisen mielestä. He siirsivät kauriita Ahvenanmaalta ja Ruotsista. Hirvi olisi ollut helppo hävittää kokonaan, mutta Parkanon metsänhoitajat ottivat 40-50 hirven lauman hoiviinsa. Muualta Suomesta hirvet oli ammuttu lähes kaikki. Mökinmiehet niitä hiihtivät keväthangille kiinni ja tappoivat, nälkäänsä. Vanhoissa metsästysvalokuvissa hirvisaaliin ympärillä pasteerailee pukuherroja kravaatit kaulassa ja hatut päässä. Ei näy mökinmiehiä. Sakko hirven salametsästyksestä vastasi reilua tehdastyöläisen vuosipalkka. Liittyy hieman otsikkoon, joten joka ei tunne historiaansa ei tunne itseään.
Oma porukkani ei ole syyllistynyt lupien panttaamiseen. Viime kaudella ammuimme alueeltamme ylimääräisiä tismalleen saman määrän hirviä naapuriseuroille kuin oma lupaamme oli. Yhteisluvassa kun ollaan, ja oli mistä ottaa. Lunta oli jo puoli metriä ja naapureilla oli vaikeuksia saada miehiä, koiria ja kulkukelpoisia autoja metsään.
Eihän Länsi uskalla lähettää edes tänne paenneita ukrainalaisia miehiä taistelemaan kotimaansa puolesta. Kysyttiinkö -39 suomalaisilta miehiltä haluatko Ruotsiin vai rintamalle? Ei tainnut olla vaihtoehtoja.
Pieni piiri maanomistajia päättää paljonko hirviä haluavat.
Että se ei ollutkaan niin, kuin suon ennallistaminen. Ojaan takaisin ne rojut jotka penkalle on aikoinaan nostettu. Tuomiot vaihtelee.
Sarkavaate on hyvä. Pitää märkänäkin lämpimänä. Ainoa heikkous on, että ei pidä tuulta. Lisäksi tahtoo kulua nopeasti harsuksi. Märkä sarkavaate on muuten ainoa äänetön vaate esim. hirvihaukulle hiipiessä. Tekokuidut vinkuu ja viheltää liikaa.
Kyllä Anneli saa olla varma männyn ja kuusen siemenen lähtöajasta, keväällä ovat. Auruutin eräänä kevättalvena hirvikämpälle tien. Kämpältä eteen päin tie jatkui auraamattoman, mutta hangessa näkyivät vielä hirvenpyynnin lopussa maastureilla poljetut urat vaikka lunta oli jo kertynyt päälle. Kämpän vieressä on iso kuvio Metso-suojeltua vanhaa kuusikkoa. Eräänä aamuna kämpälle tullessani kiinnitin huomiota auraamattoman tien urissa olevaan puruun, oli kuin moottorisahan purua. Ihmettelin, että kuka täällä on käynyt sahailemassa. ”Puru” olikin kuusen siementä. Tuuli oli ilmeisesti kasannut sitä hangessa oleviin uriin. Siementä oli valtavasti. Kuusella oli ilmeisesti poikkeuksellisen hyvä siemenvuosi.