Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
No tältä palstaltahan ne löytyikin kaikki monimuotoisuudesta huolehtijat, hiilinielujen ylläpitäjät ja luonnonystävät.
Vedonlyönnissä 50% todennäköisyys antaa aika huonon voittajakertoimen.
Savolaisista olen samaa mieltä. Enkä epäile, etteikö jalostuksella ole hyötyjä saavutettu. Esitin vain kysymyksen pohdittavaksi. Mutta taimitarhalta samaa alkuperää olevien taimien vaikutus geneettiseen monimuotoisuuteen konkretisoituu vasta sitten kun ne saavat siemeniä ja lisääntyvät ”villien” mäntyjen kanssa muodostaen uusia taimikoita. Onhan tutkittu esim. ruskotäpläperhosen vikuuttamia koivikoita. Tietyt alkuperät, erityisesti nopeakasvuiset, ovat perhosen suosiossa. Koivun puuainesta vahingoittavan tuholaisen torjunta on vaikeaa, mutta Luken sivuilta lukaisin, että jalostuksella voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa tuhoja pienentävästi. Eikö jalostuksessa ole siten mahdollista, että käy toisinkin päin? Jonkun tavoitellun ominaisuuden kustannuksella menetetään jotain. Luonto on kuitenkin vielä jalostunut metsäpuitakin hieman kauemmin kuin ihminen.
Olen tietoinen siemenviljelmien toiminnasta, olen aikoinaan ollut niitä jonkun verran hoitamassakin. Jalostuksella kajotaan kuitenkin perimään. Muutenhan jalostushyötyä ei saataisi aikaan. Toistaiseksi on pyritty lisäämään kasvua. Kuka takaa, että jalostuksella ei ole luotu perimältään hyväkasvuisia ja tekniseltä laadultaan hyviä puita, mutta menetetty samalla vastustuskykyä tuhoja, esim kirjanpainaja, kohtaan.
Jos istutan aukkoon vaikkapa 10 000 jalostetusta siemenestä kasvatettua vaikea. Niistä kasvaa alueelle metsä, joka on perimältään samaa. Kuinka tuulipölytys lisää näiden puiden geneettistä monimuotoisuutta?
Kuvastaa varsin hyvin tätä nykyistä urheilua. Mitalit jaetaan ja kansallislaulut kuunnellaan vasta lääketieteellisten kokeiden jälkeen.
Olemattoman tehtaan vedet on helppo kierrättää. Ostitko Keno-voitolla metsää suojeluun. Vääntöä on, jos niin sijoitit.
Tai oikeastaan selvitetään kuka on parhaiten selvinnyt doupigtesteistä. Tulee mieleen erään suomalaisen hiihtohuipun sanat uransa jälkeen: ”Jos aiot olla kymmenen parhaan joukossa maailmancupissa, on pakko liikkua harmaalla alueella”.
Nyt suojellut 30 000 ha olivat jo valmiiksi metsätalouskäytön ulkopuolella tai hyvin rajoitetussa käytössä. Miten teollisuuden puuhuoltoon vaikuttaa, jos suojeltua suojellaan? Paljon porua tyhjästä. Saattoi olla koko päätös suojelulle vähän Pyrhoksen voitto.
Tuleekohan siitä jotain vahinkoa, jos nämä korruptoituneet MM ja olympiakisat lopetetaan kokonaan? Valtavia kertakäyttöisiä rakenteita rakennetaan, urheilijat lentelevät ympäri maailmaa ja mukana seuraa vielä isompi kaarti pallomahaisia urheilujohtaja jakelemassa toisilleen setelinippuja.