Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Lahopuun lisääntymisessä on otettava huomioon sekin, että jos lähtötilanne on lähes nolla, niin pienikin lisäys nostaa prosentuaalisen lisääntymisen aika huimiin lukuihin. Ei liene kovin suurta vaikutusta jos parin motin määrä kasvaa 20 vuodessa 90%.
Osatotuuksia viljelemällä pääset asiantuntijaksi, erikoisasiantuntijaksi ja tohtorikoulutettavaksi asiantuntijaksi.
Kemiallinen tila on huono Ympäristökeskuksen mukaan. Siinä mitatataan juuri ympäristömyrkkyjä, kuten elohopea, muut raskasmetallit ja palonestoaineet.
Ekologinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila huono. Mittaukset tehty suurilta järviltä, pienten vesistöjen osuus mittauksissa edelleen vähäinen. Tolopaisella hyvä kysymys: Mitä on tutkittu ja miten?
Perustuotannon alimmalla portaalla seisovia tai sen alan asiantuntijoita harvoin kutsutaan näihin pamfletteihin mukaan.
Taimet käsitellään taimitarhalla tukkimiehentäitä vastaan, ongelma on siis olemassa. En tiedä mikä sen myrk…, anteeksi torjunta-aineen, ”puoliintumisaika” on, mutta ei ilmeisesti vuotta pitempi. Tuoreelle hakkuualalle täi parveilee munimaan, ja syö samalla taimia. Munat kehittyvät toukiksi kantojen juuressa syöden nilaa. Kahden vuoden kuluttua toukat koteloituvat ja niistä kuoriutuu uusi sukupolvi. Pahimmat tuhot syntyvät kaksi vuotta hakkuista. Muokkauksella on vaikutusta tuhoihin, kuten Lekun havainnossa, jopa 75% taimista vikaa, jos muokkaus ei oikea. Olen kerran yrittänyt selvittää useamman kymmenen hehtaarin kaksivuotiaan istutusmännikön tuhoa. Hyvin suuressa osaa taimien latvakasvaimissa oli syöntijälkiä ja kasvaimia nukahtanut. Syöntijälkiä oli laikuttaisesti, oli koealoja joissa lähes jokaisessa taimessa oli vikaa. Monenlaisia arvioita itse kukin esitti, aina teeristä lähtien. Vähän kun löi kontalleen ja tutki tarkemmin niin alkoi syöjiäkin löytyä, tukkimiehentäitä. Muokkaus oli laikkumätästys. Eivät taimet siihen kuolleet, mutta kasvutappiota tuli ja saattoipa noista syherölatvan kasvattajista tulla myöhemmin laatutappiota vaikka kaksihaaraisina.
En ole väittänyt tutkimuksia tehneeni. Olen kyllä paljon lukenut tutkimuksia ja alan kirjallisuutta. Pyydän anteeksi, jos olen tuonut julki asioita jotka eivät sovi yleiseen uskomukseen ja joidenkin omiin havaintoihin.
PUUKI. Kuten joskus palstalla kerroin, minua kiinnostaa kovasti metsässä muukin kuin kiintokuutiot ja pohjapinta-alat. Olen koppakuoriaisistakin kiinnostunut ja lueskellut. Lähdeluettelona lähinnä oma ”kiintolevy”.
Näinhän se pääpiirteittäin menee. Tukkimiehentäin munat elävät kantojen juuressa nilaa syöden. Mutta mitä niistä toukista tulee? No tietenkin parin vuoden päästä niistä kuoriutuu uusia tukkimiehentäitä. Viivästetty istutus tarjoaa niille herkkupöydän, ja muokkausjälkikin on jo hieman sammaloitunut tai heinettynyt. Pahimmilla alueilla jopa 80% taimista on vikuutettu.
Tukkimiehen täi puuttui. Sen tuhot lienee kaikille niin tuttuja, että jätin pois. Hyvä muokkaus auttaa hieman, mutta ei niitä tuhoja voi välttää. Istuttamista tulisi siirtää pahimmassa tapauksessa jopa 6 vuotta, että taimet olisivat täysin turvassa. Höttöinen viljelytaimi maistuu luonnontainta huomattavasti paremmin. Eikös näissä keskusteluissa ole aina vannottu mahdollisimman nopean uudistamisen nimeen? Kannattaa opiskella hieman koppakuoriaistenkin biologiaa. Vaikka niitten ongelmahan se kuulemma on jos eivät löydä sopivaa lahopuuta. Mutta saattaa se ongelma kääntyä joskus toisinkin päin, etenkin jos sitä ravintoa löytyykin ylenmäärin, kuten avohakkuualoilta pruukaa löytymään.